Tiivistelmä kirjasta: Ajattele, filosofoi (Räikkä ja Siipi)

Ongelmallinen tahto:

-Perusta a) päämäärä b) uskomus

-Kausaalinen teon teoria: Teon perusteet ovat myös sen syitä

-Agenttikausaliteetti: spontaani aikaansaaminen – spontaniteetti

-Konditionaalinen vapauden teoria: Toimijalla on vaihtoehtoja toiminnalleen

-Ensimmäisen ja toisen tason halut: 1) Halut joiden kohteena on teko 2) Halut joiden kohteena on joihinkin tekoihin kohdistuva halu

-Determinismi ja vapaus: Kausaliteetti

Determinismi

Indeterminismi

Fysikaalinen determinismi

Kompatibilismi

Inkompatibilismi

P- ja K-determinismi

Libertarianismi

-Vaihtoehtoisten mahdollisuuksien periaate: Toisin toimimisen mahdollisuus on moraalisen vastuullisuuden välttämätön ehto

-Internalismi ja eksternalismi

Voiko zombeja olla olemassa:

Dualistiset ja monistiset teoriat

Interaktionismi: Mieli ja ruumis vaikuttavat toisiinsa aivoissa olevan käpylisäkkeen kautta

Fysikalismi: Kaikki on fysikaalista

Funktionalismi

Epifenomenalismi: Oppi tajunnan ylimääräisyydestä

Onko fysikaalinen maailma kausaalisesti suljettu?

Maun paradoksi:

Aksiologinen tutkimusala

Mitä on kauneus? Esteettinen arvo

Subjektiivinen ja objektiivinen arvostelma

Arvorealismi

Maun antinomia: Kaksi keskenään ristiriitaista näkemystä joista kauneus vaikuttaa todelta

Intersubjektiiviset tekijät mahdollistavat makuarvostelmien normatiivisuuden

Pyyteettömyys ja intressittömyys

Yksilölliset ja yliyksilölliset tekijät

Kuuluvatko rikolliset vankilaan:

Peloteteoria: perustuu myönteisiin seurauksiin: yleinen pelotevaikutus

henkilökohtainen pelotevaikutus

eliminointivaikutus

retributivistinen teoria: velvollisuuseettinen: rangaistus korvaa tehdyn vääryyden

Rangastuksen kovuuden oltava samassa suhteessa rikoksen kovuuden kanssa

Parannusteoria: seurauseettinen

Proportionaalisuuden periaate

Miten voimme tietää mikä on moraalisesti oikein:

Normatiivinen etiikka: Muodostetaan moraaliperiaatteita ja niille perusteluita

Metaetiikka: Tutkitaan moraalikäsitteiden merkityksiä ja moraaliarvostelmien luonnetta

Emotivismi: Moraaliarvostelmat ilmaisevat asenteita

Preskriptivismi: Moraaliarvostelmia käytetään neuvojen antamiseen

moraalisääntö

moraaliperiaate metaeettinen objektivismi

moraalilaki metaeettinen relativismi

Naturalismi: Moraaliset ominaisuudet riippuvat naturaalisuudesta

Moraalitieto mahdollista: tarkkailemalla, intuitiolla, järkeilemällä: ei mahdollista: ilmaisevat tunteitamme, ilmaisevat käskyjä

Onko geneettinen syrjintä moraalisesti väärin:

Ennustava geenidiagnostiikka
Perustuu ominaisuuksiin joita ei todellisuudessa ole

suora vs. Epäsuora diskriminaatio

henkilöön kohdistuva vs. Toimintaan kohdistuva diskriminaatio

tilastollinen vs. Yksilöity diskriminaatio

Arkisten olioiden metafysiikka:

Arkiset oliot

Kompositionaalisuus

Epätarkkuus

Moneuden ongelma: (Syntyy koska arkiset oliomme eivät vastaa mitään määrättyä täsmällistä tiettyjen alkeishiukkasten muodostamaa kompositionaalista oliota.)

Maksimaalisuusperiaate: (Jos jokin on osa F:ää se ei ole itse F)

= Miten laskemme arkisten olioiden lukumäärän

Sorites-paradoksi (Esimerkiksi termi kalju on epätarkka)

Lewisin osittainen identtisyys (Eivät aivan eri olioita mutta eivät aivan samojakaan)

Supervaluationismi (Miksei ole perustetta valita yhtä täsmällistä oliota arkiseksi olioksemme? V: Koska käytämme epätarkkaa kieltä puhuessamme mistä tahansa arkisesta oliosta)

Identiteettirelaatio = samuus konstituutio

Mitä erisnimet merkitsevät:

-Perustava (Millä perusteella jotkin merkkijonot tai ääniaallot ylipäänsä ovat merkityksellisiä) ja kuvaileva semantiikka (Esitetään systemaattinen kuvaus erilaisten ilmausten merkityksistä)

Mill: Erisnimien merkitykset ovat niiden tarkoitteita

-Tyhjien nimien ongelma : Kaikki erisnimet eivät viittaa olemassaoleviin olioihin

-Kielteisten olemassaoloväitteiden ongelma: Joulupukkia ei ole olemassa

-Identiteettiväitteiden ongelma: Hän on identtinen itsensä kanssa

-Uskomusväitteiden ongelma: Uskomuksien sisältöjä kuvaavissa ilmauksissa nimet eivät viittaa tarkoitteisiinsa vaan mieliinsä

Frege: Mieli (Tapa jolla sana viittaa tarkoitukseensa) ja tarkoite (olio tai ominaisuus johon sana viittaa.

Merkityksen kuvausteoria

Kripken argumentit sitä vastaan: Modaalinen ja semanttinen

Onko tietoa vai ei:

Regressioargumentti: On parasta olla uskomatta mihinkään, koska mikä tahansa uskomus on mahdotonta oikeuttaa.

Ollakseen oikeutettu uskomus tarvitsee äärettömän perusteluketjun

Infinitismi: On olemassa ääretön määrä perusteita

Perustateoreettinen: Uskomukset jaetaan perustaviin ja ei-perustaviin. Uskomusten oikeutus on perususkomuksissa

Koherenssiteoreettinen: Mikään uskomus ei voi olla oikeutettu muista uskomuksista riippumatta

Ääretön regressio

Common sense-argumentti: Jos tiedän että minulla on kaksi kättä, niin tiedän etten ole aivot astiassa

Tiedän että minulla on kaksi kättä

Tiedän etten ole aivot astiassa

AJV APV RVT Tietääkseni että p minun tulee kyetä kumoamaan p:lle relevantit vaihtoehdot

Tieto on a) mikä tahansa uskomus b) tosi uskomus c) tosi perusteltu erheen piirissä oleva uskomus d) tosi perusteltu erheen ulkopuolella oleva uskomus

Kontekstualismi: Tietoväitteiden merkitys riippuu väitteiden esittäjän keskustelukontekstista eli asiayhteydestä jossa esittäjä on

Pahan ongelma:

Pahan ongelma: Argumentit pahasta a) looginen: Pahan olemassaolo todistaa ettei Jumalaa ole

b) evidentialismi: Paha on vahva todistusaineisto sen puolesta ettei Jumalaa ole

Pahan informaatioarvo

Paha on loogisesti välttämätöntä

Tahdonvapaus-argumentti: Ihmiset käyttävät Jumalan lahjaa väärin.

Demokratia vai viisaiden valta

Tiedollinen argumentti demokratiaa vastaan:

1. On olemassa yhteinen hyvä josta voi saada tietoa

2. Toisilla on enemmän tietoa yhteisestä hyvästä

3. Poliittisesti tärkeiden päätösten tulee olla yhteisen hyvän mukaisia

4. Ne joilla on enemmän tietoa yhteisestä hyvästä kykenevät suuremmalla todennäköisyydellä tekemään yhteisen hyvän mukaisia päätöksiä

5. Niiden joilla on enemmän tietoa yhteisestä hyvästä pitää tehdä poliittisesti tärkeät päätökset

6. Demokratia perustuu tasa-arvoisuuteen

7. Siispä demokratia ei ole hyvä tapa tehdä päätöksiä

Vastauksina arvoskeptisismi, arvorelativismi, arvosubjektivismi

- Kelsenin argumentti

Tiedollinen auktoriteetti Tiedollinen argumentti demokratian puolesta

Yleistahto: Rousseau ja Condorcet

Condorcetin Juryteoreema: Ryhmän enemmistö vastaa kysymykseen todennäköisemmin oikein kuin kukaan yksityinen äänestäjä

Monikulttuurisuus ja naisten oikeudet:

Deskriptiivinen (maailmassa vallitseva asiaintila) ja normatiivinen ( monikulttuurisuus on tavoiteltava asia) monikulttuurisuus

isolaatio

assimilaatio

vahva ja heikko monikulttuurisuuspolitiikka

apartheid

Vapauden maksimoinnin periaate

Vapautta voi rajoittaa vain vahingon periaatteen mukaan

Liberalistinen oikeus

Identiteettipolitiikka

Erojen politiikka