McDowell arvojen luonteesta ja niiden tietämisestä esseissä ”Aesthetic Value, Objectivity, and the Fabric of the World” ja ”Values and Secondary Qualities”

John McDowellin käsitys arvojen luonteesta perustuu jo valistusfilosofi John Lockella ilmenevään erotteluun primaaristen ja sekundaaristen ominaisuuksien tai kvaliteettien välille. Primaariset ominaisuudet tai kvaliteetit ovat jotain mikä on riippumatta havainnosta ja on siten niin sanottua objektiivista todellisuutta. Sellaisen havainnon luonteen, joka kohdistuu primaarisiin ominaisuuksiin määrittää objektiivinen todellisuus, primaarisessa havainnossa siis todellisuus kuvantuu havainnossa. Sekundaarisia kvaliteetteja ovat subjektiiviset havainnot esimerkiksi väristä tai kylmyydestä tai kuumuudesta. Sekundaarisessa kokemuksessa määräävä osoittaja havainnossa on havaitsija eikä todellisuus, jonka tulisi kokemuksessa kuvaantua. McDowellin mukaan sisäiset arvot ovat todellisia arvoja. Hänen mukaansa arvot voivat olla subjektiivisia, ja subjektiiviset tilat voivat olla todellisia tiloja. McDowellin mukaan sekundaariset, subjektiiviset ominaisuudet eivät ole perustavalla tavalla illusorisia, ne eivät ole pettäviä tai millään tavalla harhaanjohtavia. Arvoilla ei kuitenkaan voi selittää objektiivista todellisuutta. Arvoarvostelmien hyvyyttä päätellään havaitsematta moraalisia faktoja, koska arvojen kokeminen johtuu subjektiivisesta havainnosta, eikä objektiivisesta arvojen maailmasta. Arvo ei löydy maailmasta, vaan se heijastetaan sen päälle, arvo on heijastuma subjektiivisista responsseista, havainnoista ja vastauksista. Filosofi J. L. Mackie esittää kaksi perustetta sille, miksi arvo ei ole maailmassa. Hänen perusteensa ovat relatiivisuuden argumentti ja outouden argumentti. Outouden argumentin mukaan olisi väärin olettaa, että arvokokemus voisi säilyttää fenomenaalisen luonteensa tullessaan tulkituksi osana objektiivista todellisuutta. Esteettisen arvon kohdalla hän pohtii sitä, miten pelkkä tuntemus voisi muodostaa kokemuksen, jossa maailma avautuu kokijalle. Sekundaarisen laadun kokemus on havainnollista tietoisuutta niiden objektien todellisista ominaisuuksista joita me kohtaamme. Sekundaarisia ominaisuuksia ei voi todellisesti havaita muutoin kuin tiettyjen subjektiivisten tilojen avulla. Sekundaaristen ominaisuuksien luonnetta tarkastelemalla voimme havaita, etteivät arvot ole aitoja todellisuuden aspekteja. Arvon kokemista voidaan verrata esimerkiksi punaisuuden, punaisen värin kokemiseen ja havaitsemiseen. Molemmat ovat vaikuttuneita pelkästään ihmisen havainnointikyvyn sopivasta modifikaatiosta. Arvot eivät ole ympärillämme. Ne eivät ole itsenäisiä havainnointikyvystämme yhtään sen enempää kuin väritkään ovat. Tosin samoin kuten värit, myös arvot ovat todellisesti omalla tavallaan myöskin olemassa. Tietynlaista vaaran epistemologiaa voidaan helposti verrata arvon epistemologiaan.