sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Lähtökohtia elämänkerralliseen kirjoitukseen: Reinhold von Becker 26.12.1788-10.6.1858


Vanhemmat: Tykistön kersantti ja Hännilän sekä Paappalan kartanoiden isäntä Anders von Becker (Jonka isoisän isä (”perinteisen teorian” mukaan!), eversti Johan von Becker aateloitiin v. 1653 Ruotsissa) ja vaimonsa Anna Sundström
Kolme nuorempaa veljeä (Gustaf, Johan Gideon ja Axel), joista kaksi opiskeli ja joista kahdesta toinen opetti myöhemmin Kuopion Triviaalikoulussa ja sen jälkeistäjässä Kuopion Yläalkeiskoulussa.
Lähti opintielle Kuopion Triviaalikoulussa v. 1802. Valmistui ylioppilaaksi Turussa 1807.
Maisterinväitöskirja 1810. Historian dosentti Turun Akatemiassa v. 1813. Historian apulainen (varaprofessori) samassa paikassa v. 1816.
Toimitti ja julkaisi Turun Wiikkosanomia, järjestyksessään toista suomenkielistä sanomalehteä Antti Litzeliuksen Tietosanomien jälkeen, vv. 1820-1822.
Kirjoitusten ja artikkelien joukosta löytyvät mm. ensimmäinen suomenkielisillä nimillä ja selityksillä varustettu Euroopan kartta ja runonkeruumatkoilla koottuun materiaaliin pohjautuva kirjoitus Väinämöisestä (jota suomen kielen tutkijat nimittivät myöhemmin Esi-Kalevalaksi), jossa Väinämöinen esiintyy ensimmäisen kerran ja jota pidetään ensimmäisenä ja merkittävimpänä virikkeenä sille kehitykselle joka johti Kalevalan kokoamiseen. Reinhold von Becker ”sitoi” erilliset runot yhtenäisiksi tarinoiksi, josta Lönnrot muodosti Kalevalan ominaisrakenteen.
Tuki itämurteita ja luopui eräässä vaiheessa d-kirjaimen käytöstä. Kehitti useita uudissanoja, kuten sivistys, maailmankaikkeus, keksintö, toimenpide, eläke.
Järjestyksessään ensimmäisten joukkoon kuuluvan mutta selkeästi tärkeimmän suomen kielen kieliopin Finsk Grammatik Becker julkaisi vuonna 1824.
Tohtorinväitöskirja De Comitatu Raseborgensi v. 1833.
Hoiti historian apulaisprofessorin virkaa yliopiston siirryttyä Helsinkiin mutta sivuutettiin konsistorin tukevasta päätöksestä huolimatta historian professuurin viranhaussa v. 1834, jolloin tehtävään valittiin Gabriel Rein.
Sai professorin arvonimen samana vuonna.
Toimi kielenkääntäjänä Senaatissa v. 1854 asti.
Kuoli Helsingissä ja haudattu vaimonsa Carolinan (o.s. Idestam) viereen Hietaniemen vanhalle hautausmaalle.

Seitsemän lasta, joista kannattaa mainita taidemaalari Adolf, professori Frans Josef ja kirjailija Carl Hugo von Becker.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti