Tärkeitä asioita osa VI
Kesäkuun
24. 2013
Älä
sano
koskaan
ei
koskaan
sillä
sekin
voi
vielä
olla
joskus
kenties
ehkä
Et
voi
tietää
ennen
kuin
sinulle
kerrotaan
Arkisto ‘Runot’ luokalle
Tärkeitä asioita osa V
Kesäkuun
24. 2013
Minä
olen
jotain
koska
jokaisen
on
oltava
jotain
Minä
en
ole
mitään
koska
me
emme
lopuksi
ole
mitään
Tärkeitä asioita osa IV
Kesäkuun
24. 2013
Kaupunkeja
aina
uusia
ennennäkemättömiä
läpitunkemattomia
hajaudun
sekaan
katson
näen
ja
kuulen
jossain
on
oltava
minä
olisin
mielelläni
kaikkialla
Tärkeitä asioita osa III
Kesäkuun
24. 2013
Palaan
takaisin
entiseen
vaikka
en
kuitenkaan
samaan
johonkin
ennaltakoettuun
en
voi
välttää
sitä
siksi
katson
muualle
tarkasti
kaikkialle
muualle
Tärkeitä asioita osa II
Kesäkuun
24. 2013
Löytäen
jotain
uutta
tai
siltä näyttäviä
alituisesti
toistuvasti
merkiten
lauluja
uusia
tai
siltä kuulostavia
vanhojakin
mutta
toistuvia
ei
toistamattomia
Tärkeitä asioita
Kesäkuun
24. 2013
Liikkeessä
vahvana
ammentaen
pysyvyyksistä
näyttäen
tärkeyksiä
lujasti
kaivertaen
marmorista
patsasta
jollekin
jota
ei ole
Luonto on tylsää
Kesäkuun
23. 2013
Kirsikkapuu
ulkona on valmistautunut ajoissa
siinä
riippuvat jo raakileet
vaikka
on vasta kesäkuu
nyt
minun pitäisi valmistaa tutkintoni
värjätä
sen kalseat raakileet
”Et
osaa tarpeeksi hyvin ruotsia”
Okej,
men jag tycker att det är inte viktiga
Poppelipuu
varisee tuulessa
Palokärki
”merkitsi” linnunpöntön
Avara
luonto on minulle jokseenkin vieras
Luen
siis mielelläni Joris-Karl Huysmania
Järkevintä
olisi jos luonto voitaisiin
poistaa
kulttuurin
ja ihmisen parhaaksi
Minäkin
ollessani vähän luonnollinen
en
ole muuta kuin pelkkä nisäkäs
maksullisten
naisten inhottava puristelija
seksin
orja joka ahtaa suuhunsa
ruokaa
syömisen vuoksi.
Juhannus
Kesäkuun
23. 2013
Ville
kulkee pitkin silkkitietä
ja
minäkin kuljen vain silkkisiä
Keskikesän
juhla avarsi mieltäni
en
ehkä nauti enää yhtä paljon alkoholista
se
on nykyään avara ja kostea kammio
eikä
suinkaan mikään lämmin ahdas sopukka
Luin
kirjaa hullusta ihmisestä
En
tiedä miksi minun pitäisi lukea siitä
sama
kun katsoisi peiliin
All
time high, sanoi Rita
All
time low, sanon minä
minä
joka on masennettu
sairaaloilla,
lääkkeillä ja rajoituksilla
Tavoitan
kuitenkin vielä kiiltävät vuorenhuiput
En
ole tarkoitettu kulkemaan laaksossa.
Elämien paralleelisuudesta
Kesäkuun
16. 2013
Elämä
on kai jotain mitä muutkin
elämä
on siksi koska muutkin ovat
ei
voi olla elämää ilman limittymää
rinnakkaisuutta
paralleelisuutta
kokemus
saa voiman
siksi
koska muutkin kokevat
ëlämän
kivijalka -
kokeminen
– ei olisi ilman toisia
En
voisi kokea mitään ilman toisia
Samanaikaisuus
vahvistaa elämät
niiden
laajat kivivallit
Se
joka kokee olevansa yksin oikeassa
on
väärässä
ja
hän tekee väärin niin sanoessaan
Kaikki
inhimillinen hyvä
on
syntynyt toiseuden potentiaaleista
Intertwined
Kesäkuun
16. 2013
Elämä
ja totuus ovat ”intertwined”
totuus
näyttää elämän todellisuuden
elämä
heijastelee todellisuutta
totuus
antaa vahvennuksen todellisuudelle
totuus
on todellisuuden yläpuolella
vaikka
ei ole totuutta ilman käytännöllistä elämää
käytännöllinen
elämä synnyttää totuuden luojia
siihen
liittyvät ajatukset, tunteet ja kokemukset
todellisuus
luodaan arvotunteilla
Niiden
erilaatuinen kokeminen luo elämälle sen kasvot
Instituutiot
hallitsevat arvotunteita vain osin
totuus
on todellisuuden potentiaalien sisällä koettu symboli
se
ei ole ensisijaisesti jotain valmista
se
tulee sisältä ulos
eikä
ulkoa sisälle
Runous ja arki
Kesäkuun
16. 2013
Kun
piirrän kaavion edelliselle lehdelle
en
enää tiedä mitä kirjoittaisin,
ei
luultavastikaan nahkatakkisesta tytöstä
eikä
saunan lämpeämäänpanosta
Nämähän
ovat arkisia asioita
Eikä
runo nouse arjen yläpuolelle
se
ja arki ovat vierekkäin
runo
näyttää totuuden sitten
ja
arki ensin.
Voisin
puhua toisista maailmoista kajastavasta valosta,
totuuden
helmivyöstä
Kuitenkin
voin myös sanoa
miten
äiti kehotti lämmittämään saunan
ja
miten isä moitti sohvaan asettumisesta
-
molemmat ovat arkea tavallaan
Suunta: Montparnasse
Kesäkuun
13. 2013
Arki
painaa päälleni
Äiti
sanoo: tee opinnot loppuun!
Minä
haluaisin jo Eurooppaan
kiertelemään
ympäri maanosista parhainta
Tuoksut
rive gauchen ravintolakortteleissa
Lähdön
ja saapumisen tuntu Gare du Nordilla
Kaikki
tämä on totta syksyllä
vielä
toistaiseksi on tyydyttävä vaihtamaan junaa Pieksämäellä
ja
noustava ulos junasta/junaan Kuopiossa ja Jyväskylässä
Tämä
upottava kaipuu tuntuu kovalta
Aika
kulkee hitaasti ja nopeasti
Gradun
valmistaminen vie ajan
Kaipuu
Euroopppaan tapahtuu hitaasti
Hyvät
asiat saadaan aina vasta lopussa
Elämiä arjissa
Kesäkuun
13. 2013
Outoja
unia
Tavallista
valveillaoloa
kaveri
sanoo: ”Ota Olli vielä yksi.”
Junassa
istuu alikersantti,
ei
sano mitään
keräilee
fantasiakorttejaan
toinen
istuu leijonakoru kaulassaan
kyllähän
me voimme tehdä virheitä nuorina
ja
teimmekin
Le
nouvel Observateur maksoi liian paljon rahaa
sisälehdillä
juttu poliitikkojen eroista
siis
puolisoistaan, ei viroista
Kyllähän
meillä kaikilla on yksityiselämä
toisilta
se vain näkyy enemmän
runo
on jotain yksityistä ja julkista
Kirjoja lukiessa
Kesäkuun
9. 2013
Laskin
helmiäiskirjan käsistäni
Se
alkoi tarttua ajatuksiini
en
anna itseni vaikuttua
Vaikutekasvi
houkuttelee kissaani puremaan
Minä
en kuitenkaan puraise
vaan
nappaan, nopeasti ja vahvasti
Kurkkuani
kuivaa literaarinen tyhjyys
Sitä
nämä kirjat eivät voi taltuttaa
Vavahdin
kuitenkin lukiessani yhtä
En
muista sen nimeä
Alkoikohan
se J:llä?
”Jousimies
löytää uuden rakkauden”
Se
ei varmaan ollut se
Pian
ihmiset repivät minua kaljoille
Tässä
talossa se on absoluuttinen NO
Jaksot
Kesäkuun
9. 2013
Jakso
loppui
uusi
jakso alkaa mielessäni
ne
limittyvät hassusti
oli
se mikä hyvänsä jakso
aina
ne vaikuttavat peräten
Raiskaavat
autot pihalla
ihmiset
sisällä, keskiluokkaisessa auvossa
Julmat
ihmiset, pahoinpitelevät ihmiset
saan
mustelmia heistä
ja
heidän autoistaan, verhoistaan
Jaksotan
näitä samoja
uudet
saavat tulla vapaasti
Fasaani
takapihalla
uudenlaiset
ajatukset
erilaiset
jaksot
säihkyvät
timantinkiillossaan
Jakson
pitää määrittyä hyvistä asioista.
Kotona
Kesäkuun
9. 2013
Lukemattomia
kirjoja hyllyssä
kuin
luokseen houkuttelevia Amsterdamin huoria
Ilmapiiri
kuin jäänavalla
kuumaa
kahvia ja kylmää kohtelua
Isä
katsoo epäilevästi sohvaltaan
äiti
nyökyttelee perään sohvatuolissa
seinillä
satasten arvoisia tauluja
ulkona
lämmin kesä
sisällä
kylmä talvi
surkastun
täällä pienemmäksi
edes
runo ei synny vapaasti
kirjoittaisin
jos osaisin
täällä
minulle on sanottu:
”Et
sinä ossaa mittään!”
Jos
kerran menisin tullessani naapurin ovesta sisään
olisin
luultavasti onnellisempi
Ja
runokin syntyisi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti