Mielestäni oppilaita ja opiskelijoita tulisi opettaa saamaan unitaristinen ja universaalinen käsitys maailmasta eri tieteiden ja oppiaineiden opettamisen kautta. Se että esimerkiksi kovat tieteet jaetaan lukuisiin erillisiin oppiaineisiin ei tue sitä, että opiskelijat pyrkisivät muokkaamaan maailmankuvaansa opiskelulla ja monesti heistä tuleekin vain tiettyjen alojen asiantuntijoita – fakki-idiootteja, jotka pyrkivät vain saamaan korkeita arvosanoja omalla opiskelullaan. Esimerkiksi Englannissa on joskus ainakin opetettu tavalla, jossa luonnontieteet ovat olleet yhden science-nimityksen alla. Tämä olisi hyödyllistä myös niille, jotka eivät ole hyviä ja eivät ole kiinnostuneita luonnontieteistä, koska niiden erilliset arvosanat eivät olisi niin drastisesti alentamassa opiskelijan keskiarvoa ja tulevaisuuden prospekteja. Opiskelijoille ei tulisi antaa sellaista käsitystä opiskelusta, että siinä keskeistä ja tärkeintä olisi suorittaminen eli tiettyjen opetusten päähän pistäminen lyhyeksi ajaksi ja sen jälkeen niiden unohtaminen. Oppiaineiden esimerkiksi lukiossa tulisi tukea sitä, että opiskelijoiden maailmankatsomuksesta tulisi riittävän eheä ja että se ei olisi puutteellinen miltään puoleltaan. On selvää, että esimerkiksi ihmistieteiden ja taideaineiden opiskelu tukee luonnontieteisiin suuntautuvaa tulevaa teekkaria, ja samaten ihmistieteilijä hyötyy siitä, kun hän saa opetusta kovissa tieteissä kuten matematiikassa tai fysiikassa. Kuitenkin ihmisten tulisi saada erikoistua aikaisemmassa vaiheessa ja omasta myöhemmästä alasta tulisi saada paljon kokonaisvaltaisempi käsitys kuin miten tilanne on nykyisin esimerkiksi Suomen lukioissa. Erityisestä tulisi aina pyrkiä etsimään yleistä, eikä erityistä itsensä takia. Sillä tämä virhe on se, mikä on aiheuttanut nykyisen huonon tilanteen lukioissamme ja yliopistoissamme universalismin ja unitarismin kannalta. Kuitenkin esimerkiksi arvojen opetusta tulisi kouluissa harrastaa arvojen asenteiden ja arvostelukyvyn kritiikin kannalta. Siinä pitäisi opettaa sitä, että arvoissa tulisi toteuttaa samanlaista objektiivisten periaatteiden kautta syntyvää päättelyä kuin tieteissäkin, ja toisaalta sitä, että arvot ovat erillisiä tieteestä, mutta toisaalta myös sitä, että myös tieteilijät tarvitsevat perehdytystä arvojen käsittelyssä ja oppimisessa. Eli kieliä ja kovia tieteitä tulisi opettaa yhden oppiainenimikkeen alla, kuten myös taiteita, ja filosofia, elämänkatsomustieto ja uskonto tulisi yhdistää yhden oppiaineen alaisiksi, koska niissä kaikissa opetetaan maailmankuvia ja maailmankatsomuksia. Tämä vaatisi sitä, että oppiaineissa olisi enemmän opettajia, koska voidaan havaita, että ei ole kysymys huonon oppilaan kohdalla siitä, että hän olisi tyhmä, vaan motivoitunut oppilas voi olla myös ujo ja herkkä ja jotenkin olla estynyt reagoimaan tietynkaltaisen opettajan ylläpitämään opetuksen tapaan. Tämä vaatisi myös lukioiden yksityistämistä, erikoistamista ja opetuksen perustamista freelancer-statukseen, jossa opettajat olisivat samanaikaisesti useassa koulussa, eri töissä ja välillä täydentämässä koulutustaan.
Olli von Becker
YTM ja oikeustieteen opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti