Epätoivo
Minä vaellan tunturissa ja etsin jumalaa
Kivipelastajaa
Sillä voin palvoa jotain
sydämeni mukavuuteen ja voimaan
kun päivä vuotaa ja lohduttamattomasti valkaistaan
silloin on se syksyinen tähtivalo
Minä vaellan tunturissa ja etsin jumalaa
ja polut ovat edelleen kuin huviloita
Maa on pimeämpi ja laajempi
Minä vaeltelen niin hengessä yksinäisenä
Minulla oli tapana kävellä mailia syvässä metsässä
ja kuulin haukkuvan kiljunnan
Vaeltelen yksinäni ja etsin jumalaa
monen vuoden jälkeen, monen vuoden
Kiipeän jyrkänteelle kuin yksi kaikista
Etsin vahvanlaatuista kiveä
tunturissa, kuun välissä, huimaavassa oljessa
pois menneen villimiehen jäljillä
Pelastajamme pelastaa jollain tavalla
Kyllä, voin turvautua voimaan, kuten jokainen kivi
Missä rakastan Kristusta ja aurinkoa
mutta ne eivät auta meitä sillä navalla
kun päivä vuotaa ja lohduttomasti haalistuu
on vielä syksyinen tähtivalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti