Kommentaariaatti tarkoittaa ontokratian eli olemisen valtaa eniten hallussapitävien ihmisten instrumenttia, jolla se pyrkii saamaan aikaan hajaannusta ja anarkiaa yksilöiden ja instituutioiden keskuudessa, jolloin ihmisten arvot korvautuvat subjektiivisilla mielipiteillä, joka tarkoittaa sitä, että he menettävät kykynsä ohjata itseään arvojen todellisuudessa ja tulevat riippuvaisiksi ontokratiasta, eli tällä tavalla esimerkiksi ehkäistään se, että poliittinen oikeisto saisi omia arvojaan ajetuksi yhteiskunnassa. Kommentaariaatti siis lisää oman marginaalinsa kaikkeen tietoon, arvoihin ja ajatuksiin, eli se kommentoimalla asioita saa ne näyttämään aivan itsensä mukaiselta, se siis asettaa asioiden, ajatuksien ja arvojen merkityksiin oman ulottuvuutensa käyttämällä hyväkseen merkitysvaltaa. Eniten merkitystä hallussapitää alin rahvas, minkä takia sillä on myös suurin mahdollisuus ohjata yhteiskunnallisia merkityksiä, ja tätä järjestelmää vastaan pystyy taistelemaan ainoastaan vapaa yksilö, joka on itse rakentanut omat merkityksensä objektivoimalla ne. Ontokratialla on siis eniten olemisen valtaa, eli se pyrkii pitämään sitä yllä hyväksikäyttämällä sellaisia yhteiskunnallisia tahoja, jotka pystyvät suurimmassa määrin preferenssiautonomian kautta ylläpitämään omaa suhdettaan vapauteen ja vastuuteen eli positiiviseen vapauteen ja negatiiviseen vapauteen. Kommentaariaatti vaikutteellistaa merkitykset omalla merkitysvallallaan ja se hyväksikäyttää siinä tiettyä epävapaiden ihmisten ryhmää ja pyrkii ylentämään vaikutteellisuutta riippumattomiin ihmisiin, eli aina kun vaikutteellisuus on suurta yhteiskunnassa, menestyvät kaikenlaiset sosialistit vaaleissa hyvin. Objektiivinen arvojen todellisuus liittyy siis etenkin vapauden käsitettä tärkeänä pitäviin tahoihin ja sosiaaliseen ja taloudelliseen liberalismiin, eli voidaan sanoa, että tällainen on yleistä etenkin oikeistolaisissa puolueissa. Arvojen suhteenkin tulisi siis pyrkiä objektiivisuuteen, koska arvoissa on tiettyjä asioita, jotka ovat pyyteettömiä, yleisiä ja ristiriidattomia. Ihminen ei voi arvojen todellisuudessa tunnustaa ristiriitaisia arvoja, koska ihmisen on arvojen suhteen pyrittävä olemaan etenkin rehellinen itselleen. Kommentaariaatti ja ontokratia pyrkivät subjektiivisten mielipiteiden välittämisellä siihen, että arvojen objektiivinen todellisuus ei toistuisi yhteiskunnassa, eli se pyrkii ajamaan etenkin relatiivisten ja reaktiivisten mielipiteiden todellisuutta, jossa arvojen hyvyyttä ei näytetä ja ihmisten annetaan olla omassa subjektiivisessa sikalassaan. Eli objektiivinen arvojen todellisuus on mahdollista saavuttaa, mutta vasemmisto, koska se ei todellisuudessa perustu minkäänlaiseen arvojen todellisuuteen, pyrkii ainoastaan ohjaamaan ihmiset pois arvojen pohtimisesta ja etsimisestä ja vaikutteellistamaan hänet kommentaariaatin pienen manipuloijajoukon ohjattavaksi. Eli vasemmistolaiset ovat manipuloijia, ja oikeistolaiset ovat ainoa todella vapaa ja vapauteen perustuva poliittinen ryhmittymä. Ideologinen nautinto tarjoaa subjektiivisiksi arvoiltaan tulleille oikeistolaisille subjektiivista mielihyvää, jolloin ideologia unohtuu. Tämä liittyy Suomessa etenkin ns. hyvinvointiyhteiskuntaan. Helppousindeksi voi olla ristiriidassa yksilön ja yhteiskunnan tasolla, jolloin samaa tasapainopistettä ei tavoiteta molemmissa ja silloin voidaan sanoa olemisen vallan olevan tietyille ihmisille saatavampaa kuin toisille. Olemisen valta siis aina perustuu helppousindeksin epätasapainoon, jolloin sillä on enemmän vapautta kuin vastuuta. Voidaan esimerkiksi sanoa, että sellaiset ihmiset, jotka pysyvät tasapainossa preferenssiautonomian sisällä ovat eniten kykenevimpiä kansalaisia. Voidaan sanoa, että Suomen luottamusmieskulttuurissa työläisillä on jo valmiiksi paljon vapauksia, ja sosialistien minoriteettihallitus pyrkisi vielä enemmän lisäämään heidän vapauksiaan eli entisestään tuomaan tietyille ihmisten ryhmille helppoutta eli vapauksia. Eli kommentaariaatti ja ontokratia hyötyvät subjektiivisista mielipiteistä ja ideologisesta nautinnosta etenkin siten, että se pystyy sillä tavalla suhteellistamaan ja reaktivoimaan politiikan tekemisen ja tekemään poliittisesta oikeistosta poliittisesti impotentin ja vertailukohdallisen tahon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti