Arvot ovat sellaisia konkretisoituneita arvostamisen kohteita, jotka määrittävät valituksi tullessaan suuresti sitä, miten ihminen toimii ja ajattelee ja millaisia arvoja hän arvostaa jatkossa. Mielestäni arvot voidaan jakaa objektiivisiin ja subjektiivisiin, joista jälkimmäiset ovat vain mielipiteitä ja ensimmäiset todellisia arvoja. Kaikki arvostaminen alkaa arvotunteista, joita ihminen kokee silloin, kun hän tunnistaa jossain asiassa arvostettavan arvon. Sekä objektiiviset arvot että subjektiiviset mielipiteet alkavat siis samasta lähteestä. Subjektiiviset mielipiteet siis alkavat etenkin oman ruumiin tuntemuksista, jotka arvoksi tullessaan tekevät ihmisestä subjektiivisen ja epävapaan. Esimerkki subjektiivisesta mielipiteestä on esimerkiksi syömisen, juomisen tai sekstailun arvostaminen korkealle. Eli eihän seksiä haluava ihminen tunnista tätä tarvetta kaikissa ihmisissä ja universaalisesti vaan se alkaa etenkin omasta seksinhimosta, jonka kautta on täysin sattumanvaraista, minkä toisen itse myös subjektiivisesti tuntevan ja toimivan ihmisen kanssa hän mahdollisuuksien mukaan pääsee kontaktiin. Toisin on objektiivisten arvojen laita, sillä ne perustuvat etenkin vapauteen ja siihen, että samat arvot voidaan tunnistaa yksilökohtaisesti mutta objektiivisella tavalla. Objektiiviset arvot siis löytävät paikkansa maailmasta, eli niillä on vastine sekä yksilössä itsessään että myös ulkoisessa maailmassa ja tätä kahden välistä suhdetta määrittyy vapaus eli ihanteet eivätkä tarpeet. Objektiivisiin arvoihin suuntautuminen on siis aina ihanteisiin suuntautumista eikä tarpeisiin suuntautumista, mikä tyyli on subjektiivisella tasolla. Tämän takia voidaan sanoa, että subjektiiviset mielipiteet ovat todennäköisemmin toteutuvia, koska heikommassa mielessä tarve voittaa aina ihanteen. Objektiiviset arvot syntyvät siis aina vapaasta harkinnasta, joka voittaa tarpeiden painostavuuden. Ne ovat aina pyyteettömiä, ristiriidattomia, rehellisiä ja järjellisiä. Objektiivinen arvo alkaa aina adaptiivisesta tulkinnasta, maksimointiavaruudesta, joukkopriorisoinnista ja preferenssiautonomiasta. Objektiivisten arvojen ristiriidattomuus toteutuu siinä, kun maksimointiavaruuden yhteydessä katsotaan voiko jokin arvo tulkita hyväksi tai erittäin hyväksi, vai onko se sitä vasten huonoa tai erittäin huonoa. Manipuloivat ihmiset eli ontokratian ohjailema kommentaariaatti pyrkii aina tekemään riippumattomista ja vapaista ihmisistä omien arvoina tyrkyttämiensä subjektiivisten mielipiteiden alaisiksi, tekemällä heidät epävapaiksi ja näin ollen vaikutteellisuuden levittämisellä vaikuttamaan siihen, että heidän itsenäinen ja vapaa arvon harkitsemisensa ei enää toimisi oikealla tavalla. Objektiiviset arvot perustuvat syväsymboleihin, ja subjektiiviset mielipiteet perustuvat vertailukohdallisiin symboleihin, jotka saavat merkityksensä aina sattumanvaraisesti ja itsekkään tarpeen ohjaamana. Subjektiivisten mielipiteiden airueet pyrkivät siis tuottamaan epävapauttaan etenkin sen kautta vapaisiin ja riippumattomiin ihmisiin kun se vie heiltä mahdollisuuden nähdä arvoja vapaasti, nähdä vapaus ja vastuu preferenssiautonomisesti ja nähdä ihanteen ja vapauden välinen ero.
Olli von Becker
YTM ja oikeustieteen opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti