Kansallinen opetussuunnitelma on huono ajatus ja sitä pitäisi pikaisessa mielessä ruveta korjaamaan. Ennemmin kuin seurattaisiin sitä, että kaikki oppilaat oppisivat samat asiat, tulisi tällaisesta valvomisesta tulla etenkin jonkinlaisen henkisen korkeuden seuraamista. Henkistä korkeutta voidaan saavuttaa ja sitä voidaan ylläpitää monissa erilaisissa kouluaineissa ja sivistyksen osa-alueissa. Ei ole mitään järkeä pakottaa koululaiset oppimaan asioita, joista he eivät ole kiinnostuneita ja joista ei tule olemaan heille myöhemmässä elämässä minkäänlaista hyötyä. Olisi hyväksyttävä se, jos oppilas on kiinnostunut etenkin esimerkiksi matematiikasta, filosofiasta tai luovasta itseilmaisusta, ja tällaiselle oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus erikoistua omaan alaansa jo viimeistään toisen asteen koulussa. Kiinteämuotoisen vanhentuneen opetussuunnitelman poistamisen lisäksi koulut tulisi erikoistaa tiettyihin aineisiin, ja tietyllä alueella maassamme tulisi oppilaille tarjota mahdollisuus hakeutua kouluun, joka on erikoistunut hänen omaan erikoiskiinnostuksen aiheeseensa. Ylioppilaskirjoituksetkin tulisi uudistaa siten, että niissä mitattaisiin etenkin oppilaan kykyä vastata kysymyksiin, jotka koskevat oppilaan omaa erikoistumisen osa-aluetta. Tällä tavalla mahdollistettaisiin se, että ylioppilaat tietäisivät jo koulun loputtua sen, mihin alaan he haluaisivat perehtyä ja omistautua korkeakouluopinnoissaan. Mielestäni tätä järjestelmää voitaisiin ensiksi testata esimerkiksi tietyssä osassa maatamme, ja sen jälkeen uudistus tulisi ulottaa kansalliseksi, ja siitä tulisi tehdä yleinen vaatimus koko maamme lukio-opinnoissa. Mitä kaikkea hyötyä tästä uudistuksesta sitten olisi koko maallemme? Esimerkiksi yksi tekijä on se, että erikoistumisen aloittamisella jo varhaisessa vaiheessa lyhennettäisiin varmaan keskimääräisen yliopisto-opiskelijan valmistumisaikaa yliopistossa, eli valtio säästäisi tässä rahaa. Toinen tekijä on se, että kun opinto-ohjausta aikaistettaisiin entiseen nähden, olisivat opiskelijat motivoituneita aiheeseensa jo koulussa. Lisäksi voidaan nähdä se, että varmasti tällainen yhteiskunta, joka tukisi erikoistumista jo varhaisessa vaiheessa, sisältäisi myöhemmin paljon enemmän asiantuntijoita, jotka todella hallitsisivat oman alansa, ja intellektuaalinen kukoistus saisi enemmän kasvualaa. Voidaan miettiä myös sitä, että lukiot tehtäisiin maksullisiksi, jolloin niiden antamasta opetuksesta ja tutkimustyöstä saataisiin korkealaatuisempaa. Myös lukio-opintojen muotoa tulisi muuttaa, ja tehdä niihin esimerkiksi tenttiakvaarioita vapaan tenttimisen järjestämiseksi. Lisäksi oppilaille tulisi antaa enemmän omaa aikaa, oman ajattelun ja opinnäytetöiden edistämiseksi. Lisäksi olisi tärkeää, että oppilaat voisivat koulussa olon aikansa aikana tehdä oman erikoisalansa töitä ja tällä tavalla esimerkiksi kustantaa omien opintojensa kustannukset. Tiettyjen alojen työnantajia tulisi Suomessa lainsäädännöllä velvoittaa ottamaan näitä erikoistumisoppilaita työsuhteeseen heidän omien lukio-opintojensa aikana. Koulut tulee vapauttaa ja erikoistaa!
Olli von Becker
YTM ja oikeustieteen opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti