Johdatusta oikeudelliseen tulkintaan ja argumentaatioon.
Oikeus – Laki: Lain henki tärkeämpi kuin lain kirjain
Lainoppi oikeustieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen pääsuuntaus, tulkintaa ja systematisointia
Systemaattisuus Oikeusjärjestelmän kokonaisuus ja välineet joilla kokonaisuus luodaan ja ylläpidetään
Oikeudellinen ratkaisu = normipremissi, faktapremissi ja näitä yhdistävä oikeudellinen johtopäätös
Faktapremissi = mitkä seikat ja selitykset vaikuttavat ratkaisuun. Normipremissi = sovelletut säännökset
Fp ja Np yhteydessä toisiinsa
Normipremissi muotoillaan hyödyntäen oikeuslähdeoppia, joka koostuu oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa käytettävien perusteluiden luettelosta ja erilaisista oikeudellisessa päättelyssä käytettävistä tulkinta- ja argumentaatio-opeista
Oikeuslähde- tulkinta- ja argumentaatio-opit muodostavat oikeustieteen menetelmällisen ytimen
Oikeudellisen ratkaisun perusteet ja eri ratkaisuperusteluiden keskinäiset suhteet ovat oikeuslähdeopin ydinalue.
Oikeudellisten tekstien tulkinnan säännöt, tulkinta- ja argumentaatio-oppi. Mahdollisten ratkaisuperiaatteiden velvoittavuus = Mikä merkitys ja painoarvo kyseiselle oikeuslähteelle on annettava
Velvoittavuus = Vahvasti velvoittava, heikosti velvoittava, sallitut oikeuslähteet
Oikeudellisessa päätöksenteossa lähtökohtana kirjoitetun lain vahva velvoittavuus. Julkisen vallankäytön tulee perustuslain mukaan perustua lakiin.
Kirjoitetulla lailla viitataan lakisäädöksien lisäksi myös lain valtuutuksen nojalla annettuihin säädöksiin.
Eurooppaoikeudelliset säädökset eli Euroopan Unionin perussopimukset, EU-asetukset ja direktiivit
Myös valtioiden väliset kansainväliset sopimukset esim. Euroopan ihmisoikeussopimus
Viranomaisen ja tuomioistuimen pitää perustaa ratkaisunsa lainsäädäntöön = vahva velvoittavuus
Kaikkien päätösten on perustuttava ratkaisussa yksilöityyn lakiin tai sen kautta annetun säädöksen pykälään tai pykäliin.
Kirjoitetun lain rinnalla muita ratkaisuperusteita
Oikeuslähteiden ohella argumentaatiolähteitä
-Lakien valmisteluaineistot ja korkeimpien oikeuksien ennakkoratkaisut
Lakia koskevan hallituksen esitys eduskunnalle, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisut ovat usein lähteitä ja korkeimman oikeuden tulkinnanvaraisen lain tulkinnassa
Tärkeätä myös Euroopan Unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut.
Esityöt ja ennakkoratkaisut oikeudellisessa ratkaisussa = heikko velvoittavuus
Oikeuslähteiden ohella muut aineistot = Tällaiset ratkaisuperusteet = sallitut oikeuslähteet (Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa olevat kannanotot miten lakia tulisi tulkita) Ministeriöiden antamat ohjeet ja oppaat.
Kielletyt ratkaisuperusteet esim. poliittiset mielipiteet
Oikeuslähde-, tulkinta- ja argumentaatio-opit yleensä koko oikeusjärjestelmän kattavia.
Eri oikeuden alat voivat poiketa – oikeuslähteiden keskinäinen painoarvo, käytettyjen oikeuslähteiden joukko ja oikeuslähteiden käyttösäännöt
Ympäristöoikeudessa kansainväliset valtiosopimukset ja eurooppaoikeudelliset oikeuslähteet keskeisiä
Lain sekä ennakkoratkaisujen yhteydessä käytettävät tulkinnat: kielellinen tulkinta, systemaattinen tulkinta ja tavoitteellinen tulkinta: Kielellinen: Laeissa esiintyville käsitteille annetaan niiden tavanomaista arkikielistä merkitystä vastaava sisältö. Laajentava ja supistava tulkinta, analogia: kahden erilaisen asian samaistamista. Vastakohtaispäättely: käsitteen alaan sisältymättömän asian poissulkeminen.
Päädytäänkö käyttämään analogiaa vai vastakohtaispäätelmää ratkeaa käyttämällä muita kuin kielellisen tulkinnan menetelmiä: historiallinen, systemaattinen ja tavoitteellinen tulkinta. Systemaattisessa tulkinnassa sovellettavaa säännöstä tarkastellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Tavoitteellisessa tulkinnassa lainsoveltaja soveltaa lakia kiinnittäen huomiota sääntelyn päämääriin.
Historiallinen tai objektiivinen tarkoitus
Seurausharkinta: arvioidaan eri tulkintavaihtoehtojen seurauksia suhteessa sääntelyn tavoitteisiiin. Historiallistavoitteellisessa tulkinnassa lain epäselvän kohdan merkityssisältöä täsmennetään selvittämällä lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta. Tämä tapahtuu esitöihin perehtymisellä.
Lainsäätäjän tahtoa ja tarkoitusta ei kyseenalaisteta
Objektiivistavoitteellisessa tulkinnassa lain tavoite määritellään konkreettisen ratkaistavan tapauksen erityispiirteiden perusteella.
Prejudikaattiopit, perusoikeusmyönteinen laintulkinta, seurausharkinta, oikeusperiaatteiden punninta
EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset
Ratkaisujen käyttöä määrittävät erityiset argumentaatio-opit = prejudikaattiopit
Ratkaisun muodollinen luonne
Perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan velvoittaa perustuslain 22 § jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen
Seurausharkinnan pohjalta lainsoveltaja voi painottaa tulkintansa siten, että lopputulos on hyväksyttävä = Reaalinen argumentaatio
Seurausharkinnan muoto pro ja contra-argumentaatio
Seuraamusharkinta = rikoksen seuraamusten tai sopimusrikkomuksien seuraamuksien valinta lain määrittämien kriteereiden perusteella
Säännöt ja oikeusperiaatteet luonteeltaan erilaisia oikeusnormeja
Säännöt = joko tai, Oikeusperiaatteet = punnintaa
Lex superior = ylempi säännös syrjäyttää alemman
Lex posterior = Samantasoinen syrjäyttää vanhemman
Lex specialis = Erityissäännös syrjäyttää yleissäännöksen
Tilanteeseen soveltuvien sääntöjen yhteensovittaminen on ensisijainen lain soveltamista ohjaava lähtökohta
Yleislauseke, punnintanormi, tavoitenormi ja joutava normi
Kontekstuaalinen laintulkinta
Pääsy ennakoiviin ja hyväksyttäviin ratkaisuihin
Rikosoikeudessa tärkeää lain sanamuoto
EU-asetukset välittömästi sovellettavaa oikeutta
EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutusmekanismit
EU-oikeuden tulkintavaikutus, välitön oikeusvaikutus, oikeuden etusijaperiaate
Lait jakaantuvat pykäliin jotka on alettava jaotella kappaleisiin ja mahdollisesti numeroituihin kohtiin Pykälän kappale = momentti
Käytännöllinen lainoppi = hyvän ja perustellun argumentaation tiede
Miten lakia pitää soveltaa
Käytännöllinen lainoppi on tulkintatiede
Ihmistiede eikä empiirinen tiede
Lainopin kohteena juridiset tekstit
Oikeuslähteiden käytön pelisääntöjen ja eri oikeudenalojen keskeispiirteiden opiskelua
Teoreettinen lainoppi
Lain kehittämistä koskeva de lege ferenda-suositusten esittämistä
Lainopissa lainsoveltamista tarkastettava normatiivisesta näkökulmasta ja tuomioistuinten näkökulmasta
Tosiasialliset empiiriset ratkaisukäytännöt = deskriptiivinen oikeuslähdeoppi, miten niiden pitäisi voimassa olevan oikeuden mukaan kyseiset asiat ratkaista = normatiivinen oikeuslähdeoppi
Sisäinen ja ulkoinen näkökulma
Esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaate tai taannehtivuuskielto usealla oikeuden alalla
Oikeusteoria, oikeusfilosofia, oikeussosiologia, oikeushistoria ja vertaileva oikeustiede = oikeuden yleistieteet. Oikeuden monitieteitä. Miksi oikeus velvoittaa?
Oikeusteoreettisen ajattelun keskeiset suuntaukset: oikeuspositivismi, luonnonoikeusoppi ja oikeusrealismi
Oikeuspositivismi: muodollinen velvoittavuus, säädöshierarkia
luonnonoikeusoppi: Hyväksyttävyys, perus- ja ihmisoikeudet
oikeusrealismi: tehokkuus, miten erilaisia sääntöjä noudatetaan oikeuden velvoittavuuden perustana
Oikeustieteelliselle tutkimukselle nykyisin leimalliset metodinen pluralismi
Oikeustaloustiede: lakien vaikutukset empiirisesti tärkeää
Jälkikäteinen vaikutusarviointi ex post
Julkisoikeus: Julkisten yhteisöjen organisaatiota ja toimintaa säätelevät normit
Yksityisoikeus: Normit jotka säätelevät yksityisten henkilöiden välisiä suhteita
Julkisoikeus jakaantuu valtionsisäiseen ja kansainväliseen oikeuteen
Valtionsisäinen = valtionsääntöoikeus, hallinto-oikeus ja finanssioikeus
Myös ympäristöoikeus julkisoikeutta
Prosessioikeus,rikosoikeus ja sosiaalioikeus
Yksityisoikeus: siviili-kauppa-työoikeus
kansainvälinen yksityisoikeus
Yhteisöoikeus, markkinaoikeus, immateriaalioikeus
Eurooppaoikeus itsenäinen, ydinalue sisämarkkinaoikeus, vapaa liikkuvuus, kilpailuoikeus, valtiontuet, julkiset hankinnat
Vero-oikeus kuuluu finanssioikeuteen jonka toinen osa-alue on finanssihallinto-oikeus
Vero-oikeus koostuu normeista jotka koskevat tulojen hankkimista julkisyhteisöille
Finanssihallinto-oikeus koostuu normeista jotka sääntelevät julkisyhteisöjen varainkäytön suunnittelua, varoista päättämistä ja varojen käytön valvontaa: valtiontalousoikeus. kunnantalousoikeus sekä muiden julkisyksikköjen taloudenpitoa sääntelevät oikeusnormit
Finanssioikeuteen voidaan katsoa kuuluvan osia perinteisestä valtionsääntöoikeudesta ja hallinto-oikeudesta
Finanssioikeus ”superoikeudenala”
Aineellinen ja muodollinen vero-oikeus
Integroitumiskehitys
Hallinto-oikeus: Yleishallinto-oikeus ja erityishallinto-oikeus
Hallintolainkäyttö Tehty virhe
Hallintolainkäyttölaki Hallintovalitus
Kunnallisvalitukset
Julkinen hallintotehtävä hallintoasiainkäsittely
Toimivaltaisuus
Hallintoasiassa noudatettava menettely
Hallintopäätökset
Hallintoasiat
Tosiasiallinen hallintotoiminta
Asianosaisasema
Lainalaisuusperiaate
Julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin
Mielivallan kielto
Muotosidonnaisuuden periaate
Hallinnon järjestäminen lain mukaisesti
Mahdollisuus valvoa tehokkaasti viranomaisten ja muiden hallintotehtäviä hoitavien tahojen laillisuutta
Ennakollinen – preventiivinen ja jälkikäteinen eli repressiivinen oikeusturva
Ennakolliset oikeusturvavaatikukset
Oikeusturvan keskeinen tehtävä on oikeusvarmuuden vahvistaminen ja turvaaminen
Luottamuksensuojan periaatteen turvaaminen
Asianmukaisuusvaatimus
Yhdenvertaisuusperiaate
Objektiviteettiperiaate
Suhteellisuusperiaate
Tarkoitussidonnaisuuden periaate
Luottamuksensuojan periaate
Palveluperiaate
Neuvonta
Hyvän kielenkäytön vaatimus
Oikeus käyttää viranomaisessa asiassa omaa kieltään
Viranomaisten välinen yhteistyö
Puolueettomuus- ja riippumattomuusvaikutukset
Virkamiesmoraaliin ja virkamiesetiikkaan kuuluvien periaatteiden noudattaminen
Siviilioikeus
Yksityisoikeus: jakaantuu yleiseen yksityisoikeuteen eli siviilioikeuteen ja erityiseen yksityisoikeuteen
Siviilioikeus jakaantuu henkilöoikeuteen, varallisuusoikeuteen, perheoikeuteen ja jäämistöoikeuteen
Varallisuusoikeus jakaanrtuu esineoikeuteen, velvoiteoikeuteen ja immateriaalioikeuteen
Velvoiteoikeus jakaantuu yleiseen ja erityiseen velvoiteoikeuteen
Yksityisten henkilöiden väliset suhteet
Varallisuusoikeus – tahto- ja luottamusteoria
Sopimusoikeus – lojaliteetti- kohtuusperiaate
Oikeustoimi tahdonilmaisu jolla oikeutta perustetaan, kumotaan, muutetaan tai siirretään
Perintöoikeudellinen oikeusperiaate
tasajaon periaate
Oikeussubjekti: luonnollinen henkilö, oikeushenkilö
Yhteisö yhdistykset ja yhtiöt
Oikeuskelpoisuus
Oikeustoimikelpoisuus
Rajoitettu oikeustoimikelpoisuus
Tahdonvaltainen ja pakottava sääntely
Sopimusvapauden elementit (1) Sopimuksen päätäntövapaus (2) sopimuskumppanin valitsemisvapaus (3) tyyppivapaus (4) muu sisältövapaus kuin tyyppivapaus (5) muotovapaus (6) sopimuksen purkuvapaus
Sopimuksen sitovuus on sopimusoikeuden klassinen perusta
Kohtuusperiaate
Alkuperäinen tai jälkiperäinen kohtuuttomuus
Lojaliteettiperiaate
taloudellinen tehokkuus ja optimaalinen riskinjako
Tärkeä näkökohta sopimusoikeudessa on sopimuksen tarkoitus
OikTL tarjouksen peruuttamisen säännöt
tarjous-vastaus-mekanismi
Re integra-sääntö
Vakioehtoja käyttämällä tehty sopimus
Konkludenttinen eli hiljainen sopimus
Irtain ja kiinteät esineet
Ne esineet jotka eivät ole kiinteitä ovat irtainta
Fyysinen rakenne-kokoonpano
Yksinkertaiset ja yhdistetyt esineet
Omistusoikeus erossa omaisuudesta
Omaisuus koostuu varallisuusoikeuksista
Rajoitetut esineoikeudet oikeus sisältää omistusoikeutta rajoitetumman oikeuden esineeseen
Käyttö eli substanssioikeus ja arvo-oikeus
Omistusoikeuden kaksi puolta: omistajan faktinen ja oikeudellinen määräysvalta
Omistajan oikeusasema: kolme elementtiä (1) Omistajan hallintaoikeus (2) Omistajan kompetenssi (3) omistajan dynaaminen suoja.
Omistusoikeus hahmotetaan usean henkilön oikeusaseman eri momenttien yhteisnimitykseksi ja omistajanvaihdos jäsennetään henkilövaihdokseksi näiden momenttien kannalta katsottuna.
Useiden osatapahtumien muodostama kokonaisuus
Konsensuaali sopimusperiaate
Haltijan luovutuskompetenssi
Rikos jaotellaan tunnusmerkistönalaisuuteen, oikeudenvastaisuuteen ja syyllisyyteen
Oikeudenvastaisuuden voivat poistaa hätävarjelu, pakkotila tai esimiehen käsky
Rikossäännös, Rikoksen otsikko eli nimi, rangaistukseksi säädetyn käyttäytymisen luonnehdinta ja rangaistussäännös
Reaktionormi kirjoitettu laki
Rikossäännösten tulkinta on normilauseiden ei normien merkityssisällön selvittämistä
Käyttäytymisnormi reaktionormi
Yleiset opit ja rikoslain yleinen osa eivät ole käsitteellisesti sama asia. Rikosoikeuden yleisiin oppeihin luetaan säännöt jotka ovat yhteisiä kaikille tai useammille rikoslajeille. Yleisiin oppeihin kuuluu rikosoikeudelliset periaatteet, teoriat (esimerkiksi tahallisuus) käsitejärjestelmä, oikeuslähdeoppi ja oikeudelliset muodot
Rikosoikeuden yleisiin oppeihin kuuluvat niin ikään yleiset säännökset rikoksista rangaistuksen määräämisestä ja eräistä muista oikeusvaatimuksista
Yleiset opit, yleisen osan vastuuoppi ja seuraamusoppi
Vastuu- rikosvastuun yhtenä edellytyksenä koskevat kirjoitetut ja kirjottamattomat säännöt ja periaatteet
Seuraamis- kysymys seuraaamuslajeista seuraamuksen määräämisestä ja rangaistuksen täytäntöönpanosta
Yleiset opit muodostavat rikosoikeuden kovan ytimen
Kriminologia on rikollisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkiva tiede
Tämä käytäntöön suuntautunut tutkimus keskittyy rikollisuus-nimisestä ilmiöstä saatavissa oleviin faktoihin
teorianmuodostus
Teoreettinen kriminologia esittää hypoteeseja siitä mihin rikollisuudesta saatavisssa olevaa tietoa voidaan selittää
Spirituaaliset selittämisen mallit
luonnolliset selittämisen tavat
kriminaalipoliittinen teorianmuodostus
kriminaalipolitiiikka on aina arvosidonnaista
Prosessuaalinen totuus – normatiivinen totuus
Laillisuusperiaate sisältää kirjoitetun lain vaatimuksen jonka mukaan tuomari ei saa mennä laín ulkopuolelle (praeter legem kielto) Toiseksi tuomari ei saa soveltaa lakia analogisesti syytetyn vahingoksi (analogiakielto) kolmanneksi lainsäätäjä ei saa määrätä taannehtivasti rangaistavaksi sellaisia tekoja jotka eivät ennen lakia olleet kriminalisoituja (retroaktiivisuuskielto) Lisäksi tuomari ei saa soveltaa taannehtivasti lakia sellaisen teon rankaisemiseksi jota tekohetkellä ei ollut vielä rangaistavaa. Neljänneksi lainsäätäjä ei saa säätää epätäsmällisiä rikossäännöksiä (epätäsmällisyyskielto)
Rikosoikeudellisen tulkinnan kuten muunkin oikeudellisen tulkinnan lähtökohta on sanamuodon mukainen tulkinta (kieliopillinen tulkinta) Tulkinnan tavoitteena on määritellä lain sanamuodon merkityssisältö eli vähentää tekstin epätäsmällisyyden astetta.
Sanamuodon selvittämisessä on kiinnitettävä huomiota myös säännöksen syntyhistoriaan (historiallinen metodi) Tulkinnassa on pyrittävä selvittämään säännöksen oikea tarkoitus eli ratio (teleologinen tulkinta)
Konkreettinen vaarantaminen, vaaran aiheuttaminen
arvonvähennys Abstrakti vaara
Tekorikokset
Konkreettisen vaaran vaatimus
Tahallisuus on oikeudellinen käsite joka muodostuu normatiivisesta ja empiirisestä elementistä
Tiedollinen puoli
tahtoelementti Varmuustahallisuus
Seuraustahallisuus
Todennäköisyystahallisuus
Tuottamus on huolimattomuutta
Tietoinen tuottamus
Tiedostettu turvallisuusnormien rikkominen
huolellisuusnormi
törkeä tuottamus
Anteeksiantoperusteet
Kieltoerehdys
Rikoksen tekemisen mukana erotetaan tekijävastuu ja varsinainen osallisuus
(1) välitön varsinainen yksin tekeminen
rikoskumppanuus ja välillinen tekeminen
Varsinainen osallisuus
yllytys avunanto
Hallintolainkäytössä on kysymys julkisoikeudellisista oikeussuhteista
Yleinen hallintovalitus, kunnallisvalitus
Rikosprosessi: esitutkinta, syyteharkinta oikeudenkäynti ensimmäisessä oikeusasteessa, ok. muutoksen haku toisessa asteessa sekä rangaistusten ja muiden seuraamusten täytäntöönpano
Syyteneuvottelu Tunnustamisoikeudenkäynti
luonnollinen henkilö oikeushenkilö
Puheenjohtajan velvollisuutena on aineellisen prosessinjohdon puitteissa aineiston selventämiseen sekä epäselvyyksien ja ristiriitaisuuksien poistamiseen
Vapaan todistusharkinnan periaate
Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttämällä vapaalla todistusharkinnalla jollei laissa toisin säädetä
Todistusharkinnan lopputulos pitää olla objektiivisesti perusteltavissa
Todistusharkintaan kuuluu todisteiden näyttäminen, punninta sekä näytön riittävyyden arviointi
Todisteiden kohteena eli todistusteemoina ovat tosiseikat.
Rangaistusvastuun kriteerejä ovat myös oikeuttamisperusteet tai syyllisyyden eri osatekijät
tosiseikat aputosiseikat
Kokemussäännöt liipaisimen vetämisen voimakkuus
suora todistelu
välillinen todistelu
Riita-asiat jaetaan asioihin joissa sovinto on sallittu (dispositiiviset asiat) ja asioihin joissa sovinto ei ole sallittu (indispositiiviset asiat)
Liberaali prosessikehys: Tuomarin pitää olla passiivinen
Sosiaalinen prosessikäsitys: korostaa osapuolten tosiasiallista yhdenvertaisuutta: tuomari toimiii aktiivisesti materiaalisesti oikean ratkaisun aikaansaamiseksi -. Heikomman osapuolen suoja, joutuisuus ja joustavuus
Riita-asioissa joissa sovinto on sallittu noudatetaan Suomessa määräämisperiaatetta
Prekluusiosääntö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti