keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Subjektiivisuus, oma etu ja pyyteellisyys

Subjektiivisuus tarkoittaa etenkin omaa etua ja pyyteellisyyttä. Objektiivisuus tarkoitta yleisyyttä ja pyyteettömyyttä. Subjektiivisuus etenee etenkin sellaisissa tilanteissa, kun ihmisen pitäisi käyttää omaa järkeään ja käsitellä ja löytää omia arvojaan. Tunnustushierarkiaan järjestyvät instituutiot, joissa sijaitsevat ihmisten tekemisen kohteet, eli kaikki eriarvoiset yhteiskunnassa ilmenevät instituutiot ja niiden tekemisen aihe, millä luodaan tietynlaisia asioita ja aiheita. Vapaa ja objektiivinen tunnustushierarkia perustuu siihen, että sen instituutiot ovat järjestyksessä ylhäältä alas niiden pyyteettömyyden takia eli toisin sanoen niissä ilmenevän valinnanvapauden kautta. Kuitenkin kehittynyt markkinatalous voi laajentaa ainakin näennäistä pyyteettömyyttä myös alemmille tunnustushierarkian tasolle erilaisten kauppatarvikkeiden tuottamisella. Ontokratian ohjailema kommentaariaatti pyrkii vaikutteellistamaan syväsymboleita siten, että arvotunteet, jotka perustuvat näihin symboleihin alkavat muuttumaan subjektiiviseksi, eli ne alkavat korostamaan pyyteellisyyttä, jonka kautta sellaisiin asioihin, joita tehtiin aiemmin yleisten pyrkimysten takia tulee oman edun ja itsenäisten pyrkimysten vivahde. Nämä vaikutteellistetut syväsymbolit ja arvotunteet alkavat rakentamaan instituutioiden keskuuteen arvo-instituutioita ja niitä suojelevia tuki-instituutioita, jotka alkavat muuttamaan tunnustushierarkian järjestystä etenkin siten että pyyteellisyys ja ahneus lisääntyvät yhteiskunnassa ja samalla myös erilaisten instituutiotasojen sisällä oleva valinnanvapaus vähenee, ja ihmiset alkavat vähitelleen olevan olemassa vain yksi tai muutama vaihtoehto toimia joidenkin yhteiskunnan osa-alueiden sisällä. Esimerkki tästä on vaikkapa Jussi Halla-ahon perussuomalaisten asennoituminen maahanmuuttoon, eli siinä puolueessa ei tarjota edes mahdollisuutta valita olevansa myöntyvämpi mieleltään maahanmuuttoa tai pakolaisuutta kohtaan. Tämän takia perussuomalaiset ovat sosialistien ja kommunistien ohella subjektiivisen ontokratian ja vaikutteellisen kommentaariaatin puolue, joka pyrkii rikkomaan tunnustushierarkian tasojen integriteettiä tunkemalla kaikkeen samanlaista asennoitumista yhtä heikoimmassa asemassa yhteiskunnan sisällä olevaa vähemmistöä kohtaan. Sosialistit edustavat aina ollessaan niin kommunisteja, natseja tai demokraattisia, subjektiivista arvottamista, koska siinä nostetaan työläinen korkeammalle kuin mitä on esimerkiksi korkeakulttuuri, aristokratia tai uskonto. Sosialistit ovat aina olleet alemmuudentuntoisia minkä takia he ovat pyrkineet tuhoamaan kaiken sellaisen, minkä jokainen ihminen on tajunnut olevan heidän yläpuolellaan. Vapaa markkinatalous tarjoaa vapauden, koska silloin ihmiset eivät enää voi ajatella jonkin matalamman olevan pyyteettömämpää kuin mitä korkeammat tasot ovat. Tunnustushierarkian järjestys pyyteettömyyden mukaan tulee ylläpitää, muttei se suinkaan tarkoita sen takia, että uskonto on korkeimmalla sijalla, mitään uskonnollista teokratiaa. Pyyteettömyys vaan on puolueetonta, yleistä ja objektiivista. Ja objektiivisille arvoille yhteiskunta tulee rakentaa. Sen tulee perustua poliittiseen rationalismiin eli yleisyyksien havainnointiin, eikä poliittiseen hedonismiin eli oman edun ja pyyteellisyyden korostamiseen.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti