Sosialismi on tuottanut pahimmat 1900-luvun diktatuurit maailmaan. Friedrich von Hayek kirjoitti kirjassaan Road to serfdom siitä, miten kaikki muut talouden järjestelmät kuin vapaa markkinatalous ovat järjestelmiä, jotka hallitsevat henkistä ilmapiiriä totalitarismilla ja tulevat ennen pitkää asettamaan totalitaristisen vallan alle koko yhteiskunnan totaalisella ja muut vaihtoehdot murskaavalla tavalla. Suomessakin on kovia vasemmistolaisia sisältävän sosiaalidemokraattipuolueen lisäksi yksi parlamentissa oleva ryhmittymä, joka sisältää kaikenlaisia vasemmistolaisia ulottuen aivan kommunisteihin ja 70-luvun taistolaisradikalismin alttarilla ejakuloiviin, taistolaisiin verrattavissa oleviin ”poliitikkoihin”. Yhteiskunnalla menisi paljon rahaa näiden ihmisten laitoshoitoon, ellei Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tarjoaisi heille soveltuvaa avohoitoa.
Vasemmistolaiset asettavat oman taikasanansa ”tasa-arvon” kaikenlaisen vapauden eteen omissa kommunistisissa manifesteissaan. On selvää, että samalla kun totaalinen vapaus on kaikille hyväksi, ei totaalinen tasa-arvo ole kenellekään hyväksi, koska se ei suostu näkemään ihmisten ja asioiden erilaisuutta, ei voida esimerkiksi sanoa, että kaikki ihmiset soveltuisivat samalla tavalla kaikenlaisiin työtehtäviin, ja etenkin parlamentin jäsenten henkinen taso ja korkeimmat ihanteet eivät tule esiin vasemmistolaisten litanioissa, jossa he katsovat olevansa omassa vähemmistössään parhaita ohjaamaan suomalaista valtiolaivaa. Halla-ahon Perussuomalaisetkin olisivat tätä väkeä parempi vaihtoehto huolehtimaan politiikanteosta Suomessa.
Vapauden ja yksilön käsitteet ovat mielestäni kaksi tärkeintä käsitettä, joilla voidaan kuvata sitä, minkä takia politiikkaa kannattaa tehdä. Yksilö on koko yhteiskunnan perusyksikkö, jonka oikeuksia tulisi aina pystyä suojaamaan paljon mieluummin kuin kollektiivin tai esimerkiksi jonkin ”solidaarisen” työyhteisön, joka on sosialististen luottamusmiehien ja vasemmistoliiton avohoito-osaston ohjattavissa. Luottamusmiehet ja sosialistiset työväen yhdistykset tulisi kieltää. Samalla voitaisiin kieltää taulukkopalkat ja siirtyä täydelliseen paikalliseen sopimiseen. Kuitenkin voitaisiin ylläpitää jonkinlaista neuvotteluyhteyttä palkansaajien ja työnantajien välillä, mutta tämäkin instanssi tulisi asettaa enemmänkin työnantajista käsin kuin miten on pitänyt tehdä tähän mennessä.
Yksilö on jotain minä oleminen ei Suomessa kosketa suurta määrää ihmisistä. Etenkin suomalainen täti-Moonika tyyppinen varhaiskasvatus ja koulujen opettajisto ei tue sitä, että nuoret ihmiset saisivat olla yksilöitä ja suhtautua omasta näkökulmastaan erilaisiin asioihin. Toisaalta voidaan sanoa, että tänä päivänä tyttöjä ohjataan etenemään omiin yksilöllisiin suuntiinsa samalla, kun pojille katsotaan sopivaksi urheilla ja hikoilla. Tämä on seurausta kaikenlaisista ”girl powereista”, jota korostaa massiivisella tavalla tänä päivänä pääministerimme ja hänen taustansa. Lisäksi televisiossa joka toinen mainos toitottaa virtsankarkailu- ja kuukautissuojia, ja sitä miten tärkeää on, ”että jokainen nainen voi kokea itsensä varmaksi”, kun housuissa ei ole nesteitä. Samalla mainostetaan sitä, miten, joka ikinen pikkutyttö ja kaikenlaiset vieraimmat vähemmistöt haluavat ja voivat tulla presidenteiksi ja johtajiksi.
Olli von Becker
YTM ja oikeustieteen opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti