Mielestäni korkeimman tason kulttuureissa ihmiset tuntevat myös itsensä ja toisten yksityisyyden. Se tarkoittaa sitä, että kaikki asiat eivät kuulu kaikille. Esimerkiksi seksiasiat kuuluvat makuukammariin ja makuukammarin ovi on kiinni. Nykypäivänä kasvoton informaatioteknologia on mahdollistanut sen, että ihmisiä voidaan pilkata, arvostella ja kiusata nykyään kaikkea entistä suuremmalla volyymilla ja voimakkuudella.
Olen sitä mieltä, että monet ihmiset ovat unohtaneet sen, että ihmisillä on yksityisyydensuojaa, ja villiintyneet käyttämään uusia vempeleitä, koska heidän mielestään heille kuuluu kaikki mikä voidaan vaan näillä vempeleillä saada tietoon. Todellinen asia on se, että ihmisten yksityisyydensuoja ulottuu näiden koneiden päälle. Korkeakulttuureissa ihmisiä ei kiinnosta toisten asiat kunnioituksen takia, vaikka he voisivat saadakin tietoonsa jotain yksityisyydenasioita jostain ihmisestä.
Nettikiusaaminen on viheliäinen juttu, jonka kohteeksi olen itsekin joutunut. Mutta varmasti jos kohtaan vielä jotain tästä, käräjät odottelevat vastuullisia ihmisiä. Englantilaiset myös suhtautuvat tällaisiin asioihin itseironisesti, koska tietävät myös, että muutkin suhtautuvat samankaltaisiin asioihin samanlaisella tavalla eli itseironisesti. Pidän englantilaisten asennetta kutsua kotejaan linnoiksi ja itseään master of the houseksi hienona. Kodin pitäisi olla paikka, jossa voisi olla täysin oma itsensä, eikä kohdata netin kautta nettikiusaajia, jotka ovat henkisesti täysin vaikkapa ala-asteen kiusaajien tasolla – oma profiili täytyy voida kohottaa toista korkeammalle opportunistisesti ja alhaisesti hyödyn käyttämällä.
On mielenkiintoista, että vaikka suomalaiset ovat tunnetusti epäsosiaalisia ja puhumattomia tyyppejä, niin kuitenkin heitä kiinnostaa toisten ihmisten yksityisasiat, joille naureskella. Hymy- ja Seiska-lehti ovat pahimpia esimerkkejä näistä. Suomessa ihmiset tuijottavat itsenäisyyspäivisin linnan juhlia, jotka ovat absurdisuuden huippu – rahvas tuijottaa, kun pienilukuinen eliitti valuu nauttimaan bailuista valtion kustannuksella. Myös kadonneen jäljillä-ohjelma edustaa tätä yksityisyydentajuttomuutta. TV-yleisölle näytetään kuinka kamerat mukana käydään nuuskimassa tuntemattomien ihmisten asioita.
Suomessa on myös paljon sosiaalipornoa, joka vie toisten asioiden nuuskimisen suurimpaan huippuunsa. Yleisesti mallista poikkeava ihminen pyritään alistamaan ryhmän alle, koska ihmiset eivät tajua sitä, että on oma valinta olla millainen hyvänsä tässä maailmassa. On selvää, että koska Suomessa on vasta hetki sitten eletty agraariyhteiskunnassa, missä juorut ovat kiertäneet ja naapureita on miellytetty, ei suomalainen kulttuuri voi vielä ollakaan niin kehittyneessä tilassa, ettei naapureita ja täysin vieraita ihmisiä kytättäisi, koska agraarinen saman mallin mukainen yhteisö elää vielä niin monen ihmisen mielessä. Saati että olisi voitu ruveta suhtautumaan toisiin ihmisiin itseironialla, joka siis koskettaa myös itseä.
Olli von Becker
YTM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti