Olen monesti viime vuosina ihmetellyt, miten jotkut ihmiset osaavat olla hikoilematta vaikka kesälläkin. Ovatko he jonkinlaisia korkeamman luokan yli-ihmisiä, jotka osaavat pitää hikensä piilossa ja olla haisematta toisten ihmisten parissa? Kuitenkin ihmisluonto on monilta muilta osilta hyvin tasa-arvoinen, vaikkapa esimerkiksi sen perusteella, että kaikilla on peräaukko, josta puskaa tietyin väliajoin kaasua ja kiinteää ainetta. Esimerkiksi paavilla ja kuningatar Elizabethillakin on pyllynsilmä. Olen miettinyt sitä, miten mainittujen ihmisten vessojen siivoojat näkevät nämä ihmiset, koska onhan selvää, että kunnioitettujen ja arvokkaiden ihmisten tavat nähdään jotenkin parempana: mikä on esimerkiksi syynä siihen, että naiset arkailevat vessassa kakkosella käymistä ja piereskelyä miespuolisten keskuudessa? Tämän syynä voidaan pitää varmaan sitä, että ns. sex appeal on omiaan vähentymään sen myötä, kun kakan haju leviää toisen osapuolen nenään. Ruumiin toiminnot ovat joka tapauksessa suhteellisia ja kaikilla on suurin piirtein samanlainen fysiikka ja ruumiin toiminnot kuin toisilla. Kuitenkin olen monesti leikilläni ajatellut ranskalaisten tapaa olla puhumatta näistä asioista: he saattavat olla niin hienoja, etteivät he varmaan koskaan pieraisekaan, tai jos he niin tekevät, on ilmaan pääsevä kaasu yhtä kukkaistuoksua. Kuitenkin mielestäni ihmisiä voidaan erotella ryhmiin esimerkiksi älykkyyden ja työteliäisyyden kautta. On selvää, että sosialistinen ammattiyhdistysliike aiheuttaa sen, ettei kaikkien ihmisten suomalaisessakaan yhteiskunnassa tarvitse nähdä yhtä paljon vaivaa kuin toisten. Tämä liittyy monessa mielessä siihen, miten ihmiset tyytyvät helpoimpaan vaihtoehtoon siinä, kun he määrittelevät omaa maailmankatsomustaan ja paikkaansa tässä maailmassa. Ihmiset siis tapaavat monessa tilanteessa tyytyä pintapuolisimpaan määrittelevään tekijään, kun he valitsevat itselleen elämänideologiaa. Sosialistiset mielipiteet, jotka eivät ole arvoja vaan tavallisia subjektiivisia mielipiteitä, syntyvät siitä, kun sosialistiset agitaattorit pyrkivät levittämään ideologista ruttoaan ihmisiin esimerkiksi vain sillä perusteella, jos he työskentelevät samalla työpaikalla tai jos he saavat samankokoista ansiota kuin toiset työpaikan ihmiset. Tällainen kategorisointi perustuu Marxin taloudelliseen determinismiin, jonka ideologian kumoamattomuus on tosiasia ja sen takia sitä voidaan pitää esimerkkinä mistä tahansa samanlaisesta uskonnosta, jossa on pyhiä ja kumoamattomia teesejä, joita toistellaan kokon ajan, jotta tämän ideologian kyseenalaistamattomuus pysyisi voimassa. Ihmiset siis muistuttavat suuresti toisiaan, ja sen takia kategorisointi tulisi tehdä kehittyneemmällä henkisellä tasolla ilman sitä pyrkimystä, että jotkut manipuloijat saisivat suljettua auttamattomat ihmiset oman vaikutteellisen ja subjektiivisen kategoriansa sisään kyselemättä muuta kuin palkkaa ja työtehtävää.
Olli von Becker
YTM ja oikeustieteen opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti