lauantai 26. syyskuuta 2020

Päiväkirja 26.9.2020, lauantai

Kirjoitan tätä yöllä. En ole viime aikoina saanut kirjoitettua kuin yöllä ja illalla. En ole ottanut tänään yhtään alkoholia, sillä eilen sitä tuli otettua liikaakin. Kaksi pulloa viiniä ja puolitoista pulloa viinaa. Haluaisin saada väitöskirjani valmiiksi. Olen aloittanut oikeustieteiden opinnot ja lukenut ensimmäisten kurssien tenttikirjoja. Haluaisin kirjoittaa jotain lain filosofiasta. Olen kääntänyt viime aikoina ruotsin-, saksan- ja tsekinkielistä runoutta. Haluan kääntää enemmän etenkin tsekinkielistä runoutta. Josef Holy vaikutti tosi mielenkiintoiselta. Aion myös kääntää tsekkiläisen filosofin Jan Patockan kirjoituksia. Väitöskirjani aihe on Köyhyyden eettiset tulkinnat, missä käsittelen absoluuttista ja suhteellista köyhyyttä, ja köyhyyden merkitystä yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle. Olen kehitellyt muutamia mikro- ja makrotason strategioita, joita voidaan käyttää siinä, kun köyhyyttä yritetään poistaa. Pääpointti liittyy siihen, että kapitalismilla voidaan aikaansaada kaikille sopiva elintaso. Olen surullinen siitä, että minulla on nykyään niin pieni sosiaalinen piiri, vaikka voinkin sanoa rehellisesti, että ihmisten parissa oleminen vie minulta voimia, jotka voin käyttää paljon olennaisempaan ja tärkeämpään. Haluan kirjoittaa lisää näytelmiä, joista minulla on jo yksi suunnitelman alla: sen nimi on Paksummat verhot. Sen tulisi käsitellä etenkin sitä, miten yhteisön ja ulkopuolisen huomion kohde muuttuu osaksi ihmisen persoonallisuutta ja minää. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa, mutta ilmentää sitä miten tavanomaisia ja samanlaisia suurin osa ihmisistä ovat. Olen juonut viime aikoina paljon viinaa, ja uskon sen alkaneen vaikuttaa jo terveyteeni. Kirjoitusvirettä tulisi voida pitää käynnissä paremmin ja varmistaa säännöllisillä työajoilla se, että kirjoitettua tulisi enemmän. Ahdistusta ei ole yllättäen ollut paljon viime aikoina ja se pysyy kurissa lääkityksellä ja viinan käytön lopettamisella. Kirjoittamisvire alkaa tavallisesti tulla esiin, kun on pari päivää ilman viinaa. Ja nykyään olen kirjoittanut paljon pyrähdyksittäin, jolloin olen saattanut saada kirjoitettua useita esseitä tai yli viisikin kolumnia yön aikana. Päivärutiinini ovat olleet viime aikoina entistä epäsäännöllisempää, ja olen herännyt monesti vasta iltapäivällä. Sain mielenkiintoisen kirjan äidiltäni isovanhempien luota. Se on Suur-Liperin historia, joka käsitti aikaisemmin myös äitini kotiseudun paikkakuntia, ja isoisä oli tehnyt kirjaan aikanaan merkintöjä suvun maapaikkaan Luikonlahdella liittyen. Sain myös kämppääni molemmanpuoleisten isovanhempieni kuvat. Isäni isä oli komea mies ja muistutti hyvin suuresti Marlon Brandoa, vaikka toisaalta ulkonäössäni olen tullut enemmän äitini isään. Olen opiskellut viime aikoina itsenäisesti venäjää, espanjaa ja italiaa. Aion myös jatkaa nykykreikan ja muinaiskreikan lukemista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti