Boheemi ja porvari

Mielestäni kahden tietyn elämäntavan väliin voidaan tehdä perustavanlaatuinen erottelu. Ne ovat pikkuporvarillinen tai porvarillinen elämäntapa ja boheeminen elämäntapa. Porvarillista luonnehtii kaikkinainen tunteiden ja intohimojen hillitseminen, hienostelu, liian suurien vastakohtaisuuksien ja ristiriitaisuuksien kaunistelu sekä pysyttäytyminen samanlaisissa normeissa ja noudatuksen aiheissa. Boheeminen elämäntapa tarkoittaa tunteille aitoa ja suoraan suhtautuvaa elämäntapaa. Siihen voi kuulua epäsäännöllisyys ja uskollisuus itselle ja omille vaistoilleen. Siihen voi kuulua myös itsepintaisuus, rajojen ylittäminen, eksentrisyys, yllättävyys ja pakkomielteisyys. Joskus myös pahuus ja pervous ja liioittelu taiteellisessa ilmaisussa. Etenkin uskollisuus omalle itselle sen sijaan, että ajateltaisiin sitä, mitä muut ihmiset mistäkin asiasta ajattelevat luonnehtii boheemia elämäntapaa.

Itse olen vapaa kirjailija, tutkija, väitöskirjatutkija ja toimittaja. Näitten mielenkiinnonkohteitteni ansiosta olen kehittänyt itsestäni taiteilijaa, ja harrastan kirjoittamisen lisäksi nykyään myös laulua, kitaran, viulun ja pianon soittamista, sekä piirtämistä ja maalaamista. Monipuolinen taiteiden harrastaminen vaatii herkkyyden kehittämistä ja se on myös taiteellisten aktiviteettien harrastamisen automaattinen seuraus, mikäli sattuu olemaan lahjakkuutta näillä toiminnan osa-alueilla.

Taiteiden ja kirjallisuuden harrastaminen vaatii etenkin inspiraatiota tai oikeanlaista tunnetilaa, mikä on tukeva suhteessa ilmaisun syntymiseen. Sen takia kirjallisuuden ja taiteen tuottaminen on joskus epäsäännöllistä, koska monessa yhteydessä esiin tulevat mielenterveyden ongelmat eivät katso aikaa ja paikkaa siinä, kun ne antavat kirjailijalle joko hyvän ja maanisen, eli ilmaisua tukevan, tai vaihtoehtoisesti masentuneen ja ahdistuneen olotilan, jossa vain sängyssä makaaminen voi tuntua parhaimmalta vaihtoehdolta.

Myös substance abuse on tavallinen huolen aihe luovilla aloilla. Joskus voi tuntua mukavalta ehkäistä ahdistusta psyyken lääkkeillä ja toisinaan ottaa myös mahdollisesti jopa rankanlaiset alkoholihumalat. Jim Morrisonin elämään kuuluivat eri vaiheissa etenkin kannabis, lsd ja kokaiini ja hän ei ole ainoa tunnettu taiteen alan ihminen, joka on huumeisiin sortunut.

Sanoisin, että taiteellinen ihminen näkee porvarin etenkin ihmisenä, joka tukahduttaa omia tunteitaan ja yksilöllisiä näkökulmia suhteessa elämään ja siinä etenemiseen. Mielestäni voidaankin sanoa, että boheemi ihminen on perimmäiseltä asemaltaan rehellisempi kuin porvarillinen ihminen, vaikka joku voisi sanoa taiteilijoiden olevan nahjustelevia ja patologisesti valehtelevia päihteiden käyttäjiä, mutta pääpointti on se, että samalla kun porvarit seuraavat käytösmalleja on boheemilla mahdollisuus tuoda jokin uusi näkökulma maailmaan ja elämään oman taiteensa luomisen kautta.

Minä olen boheemi ja tyytyväinen siitä. Pikkuporvarillista virkamiestä minusta ei saa koskaan. Mieluummin nahjustelen itseni kanssa ja olen uskollinen itselleni ja järjestelmäni toiminnalle.

Olli von Becker

YTM