perjantai 15. toukokuuta 2020

Mitä minä arvostan

Olin lapsena hyvin militantti ja pidin etenkin sotaleikeistä ja sotaukkojen kanssa leikkimisestä. Olin äänekäs, energinen ja impulsiivinen, sanoivat koulussa älykkääksikin. Sen jälkeen olen tullut päätökseen, jonka mukaan ihminen on kyvyllinen palvelemaan kansakuntaa muutenkin kuin aseiden kanssa. Mielestäni filosofia on esimerkiksi yksi keino taistella tärkeiden asioiden puolesta. Käsitteiden erottelu ja niiden luominen on paras asia, mitä mies voi tehdä housut jalassa.

Olen aina arvostanut oikeistolaista politiikkaa, sillä olen aina jo luonteeni takia pitänyt vapautta tärkeimpänä arvona yhteiskunnassa ja ihmisten yhteisöelämässä. Oikeistolainen politiikka tarjoaa laajinta vapautta kaikista poliittisista ryhmittymistä. Olen myös aikaisemman konservatiivisuuden jälkeen ohjautunut yleissivistyksen ja tietämisen laajentumisen myötä kohti liberaalisuutta, eli aiemman taloudellisen liberalismin lisäksi kohti sosiaalista liberaalisuutta, eli suvaitsevaa asennetta kaikkia ihmisten ryhmiä, kuten seksuaalisia ja maahanmuuttajien vähemmistöjä kohtaan.

Vaikka monet pitävät minua nimeni takia ulkkiksena, niin voin sanoa olevani ylpeästi suomalainen, ja minun ensimmäinen kieleni on suomi, vaikka suvullani onkin etenkin ruotsalaisia ja saksalaisia juuria. Isäni puolelta olen savolaisen talonpojan juurta, joissa suvuissa on toki niissäkin ollut lahjakkaita ja koulutettuja ihmisiä. Mielestäni suvussani vallitseva kovuus ja epäinhimillisyys, vallan ihannoiminen on vienyt joitain sukuni jäseniä harhaan, olen kuullut ensi sijaisena todistajana, kun yksi minua vanhempi sukulainen on sanonut että "minä ainakin koen olevani saksalainen". On kovin hullua ajatella, että jotkut pitävät suomalaisuutta arvokkaampana olla saksalainen. Ja tähän arvioon liittyy etenkin kovuuden ihannointi: nahkasaappaat, susikoirat, pullistelu ja piikkilanka-aidat.

On kuitenkin sanottavaa, että kulttuurisuvun jäsenyys takaa sen, että ympäristösssä on monipuolisesti sivistyneitä ja poikkeavia ihmisiä, joista joidenkin keskuudessa voi jopa kokea olevansa vapaa ja sivistyksen, filosofian ja taiteen ytimessä. Minun sukuni on rappeutunut ja ainoa jäljellä oleva vahva itseluottamus liittyy ruumiilliseen ja alaluokkaiseen kulttuuriin ja pullisteluun.

Arvostan kirjallisuutta ja itsensä sivistämistä ja olen lukenut varsin paljon ikäiseeni suomalaiseen nähden. Pidän kirjoittamisesta, kääntämisestä ja lukemisesta. Minulla on kissa ja olen kovin eläinrakas ja kissaihminen. Pidän mökkeilystä, ja vietän kesällä aikaa sekä porukoiden mökillä Kaavilla sekä isovanhempieni mökillä Suonenjoen Lempyyllä. Pidän antiikin ja taiteen keräämisestä. Olen myös matkustellut paljon etenkin Euroopan sisällä, ja olisin tälläkin hetkellä matkalla ilman tämän koronakriisin ilmestymistä Suomeen kaksi kuukautta sitten. Kerään postimerkkejä, vanhoja ja ulkomaisia rahoja sekä harvinaisia mineraalilajeja. Kirjakokoelmassani minulla on noin kaksi tuhatta kirjaa.

Koen humanistiset periaatteet tärkeiksi ja niitä ei tulisi koskaan vähätellä. Siksi tutkin köyhyyttä filosofian alan väitöskirjassani.

Olli von Becker
YTM

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti