Kolumni

Tytöt asialla - Vallattomista ja vallallisista naisista Sanna Marin, joka on jäätyään varjoon, poistunut mediahuomion messiattaren ja tyyli-ikonin virasta. Hän jos kuka vaikutti vallattomalta naiselta. Naiset, jotka ovat vallattomia eivät osaa ottaa vastuuta ja kantaa eettisten kysymysten suhteen. Vallaton nainen reagoi, jossa merkittävänä osana on pintapuolinen tunteellisuus, jonka yhteydessä vallaton nainen itkeskelee ja näyttää kohtalokkaalta, mutta kun etenkin miehet sanovat mielipiteensä siitä, mitä mieltä asioista tulee olla, mukautuu vallaton nainen sellaisiin mielipiteisiin, joiden katsoo olevan valtavirtaa. Eli toisin sanoen vallaton nainen ei arvosta omia reaktioitaan yhtä paljon kuin toisten tasaannuttavia ajatuksia. Vallaton nainen ei kerro periaatteista, ja voidaan epäillä, ettei hänellä niitä olekaan. Banaali välinpitämättömyys ja pahuus ovat niitä asioita, joihin vallattomat naiset mukautuvat. Vallattomat naiset ovat herkkänahkaisia ja -hipiäisiä, eivätkä he pysty toimimaan sellaisella tasolla esimerkiksi poliittisissa asemissa, joissa pitäisi toimia vakaalla ja dynaamisella periaatteisiin suuntautuvalla tasolla. Marinista on kuitenkin sanottava, että hän on vielä suhteellisen nuori, ja mahdollisesti sen takia hän ei ole vielä pystynyt löytämään periaatteiden tasoa. Tunnen lukuisia naisia, joita voisi sanoa vallallisiksi niiden periaatteiden kautta, jotka heillä on toiminnassa. Kaikki heistä ei ole suinkaan poliittisissa asemissa eikä välttämättä edes korkean tuloluokan töissä. Mikä erottaa heitä vallattomista naisista on se, että heillä on kapasiteettia tehdä päätöksiä ja ohjata periaatteillaan myös muita ihmisiä. Marin pyrki tyyli-ikonin roolillaan jonkinlaiseen harmittomuuteen, en ole ainakaan kuullut tai lukenut hänen ilmaisevan juuri minkäänlaista itsenäistä maailmankatsomusta, ja yliopistostakin hän on näyttänyt valmistuneen kymmenen vuoden rivakalla tahdilla. Vallallinen nainen ei ole tunteellinen pintapuolisessa mielessä, vaikka se ei poista kuitenkaan vahvojen emootioiden kokemisen ja ilmaisemisen puuttumista. Vallaton nainen juoksee karkuun mikrokonflikteja, koska hänen pikkuporvarillinen tasapainottomuutensa ei salli tiettyjen mikrokonfliktien toteamista ja kokemista. Toisin sanoen, vallaton nainen ei ole koskaan täysin läsnä, ja Marininkin on pitänyt luoda itselleen tyyli-ikonin asemansa, joka pitää hänestä etäisyyttä tavallisiin ihmisiin, koska tavanoaminen pikkuporvarillinen ja keskiälyinen ihminen ajattelee hänen jonkun mukaan kummoisempi ulkonäkönsä aiheuttaa sen, että etenkin vallattomat naiset ihannoivat hänen ”asemaansa”. Marinin epäolennaisiin juhlimisiin keskittyminen toi mieleeni todellakin sen, että tässä oli nainen, joka halusi vain päteä ihmisille jonkinlaisella itsensä kuvittelemalla uudenaikaisuudellaan. Pääministeriä tai presidenttiä hänestä ei enää tule.Vallallinen nainen toimii omien periaatteidensa kautta monella eri tasolla, ja eivät katso jonkin olevan epämerkityksellistä siinä mielessä, ettei johonkin asiaan tarvitsisi ottaa kantaa, tai että tulisi juosta jotain asiaa, ilmiötä tai ihmistä karkuun. Oll von Becker YTM ja oikeustieteen opiskelija