Aina metsien taa
häviää tää sama maa
maa urhojen mutta heikkojen
kuninkaitten karvaisten peikkojen
täällä et saa edes rakkautta
kaiken muun ohi yltävää parhautta
jäät lopulta aina yksin
täällä koronaviruksen keskellä
olet ainoa kun itseksesi yskit
kielletyllä uskaliaalla retkellä
rakkaus naisen kaukaisen
mieti kissa ennen kuin naukaiset
olisi paljon minulla annettavaa
vaikka syntitaakkaa raskasta kannettavaa
keinot mutta ilman päämääriä
kaikki suuntaukset aina yhtä vääriä
aatteet hämärät ja tummat
silti aina yhtä suositummat
kirjoitan paljon mutta ilman
katsetta tarkkaa sun silmän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti