sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Moraalin alkuperästä

Moraali ja etiikka ovat saaneet alkunsa siitä, miten ihmisten on tullut suhtautua elämää korkeampiin voimiin. Näistä on puhuttu esimerkiksi Jumalina ja kaikkina muina kuvituksellisina mielikuvitusolentoina. Tällä teeskentelyllä on haettu itselle parempaa paikkaa toisessa elämässä, joka joidenkin kuvitelmien mukaan seuraa nykyistä elämäämme. Kuitenkin nykypäivänä voimme varmasti monen ihmisen mielestä suhtautua moraaliin ja etiikkaan etenkin suhtautumisena toisiin ihmisiin ja luontoon. Meidän on siis kannettava huolta siitä, miten käytämme aikamme tässä maailmassa. On tärkeää, miten suhtaudumme toisiin ihmisiin, koska suhtautumisemme monesti määrittää sitä, miten ihmiset suhtautuvat meihin, ja siinä mielessä voidaan käyttää esimerkkinä esimerkiksi Jeesus Nasaretilaisen historiallisen henkilön julkituomia tapoja toisiin ihmisiin ja elämään suhtautumisessa. Kuitenkin monesti voidaan hakea esimerkkejä moraalisesta persoonasta myös kirkkojemme pyhimyksistä, jotka on nostettu kirkkojen piirissä korkealle tasolle moraalisesti suuntautuneina ihmisinä. Kuitenkin nykypäivänä tulisi hakea esimerkkiä etenkin moraalifilosofeilta, kuten esimerkiksi Spinozalta tai vaikkapa Immanuel Kantilta. Kant toi esiin kategorisena imperatiivina nimittämänsä asian, jonka mukaan ihmiseen tulee suuntautua aina päämääränä eikä välineenä jollekin päämäärälle. Spinozan mukaan ihmisten onnellisuus seuraa emootioiden oikeanlaisesta käsittelystä. Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa opetetaan, että ihmisen tulee tavoitella moraalisia hyveitä, jotka ovat aina keskiväli suhteessa kahteen erilaiseen paheeseen, josta tulee esiin jonkinlainen käsitys moraalista balanssina, eli jonkinlaisena tasapainotteluna paheiden välillä. Tätä käsitystä voidaan soveltaa vieläkin, vaikkei uskottaisikaan minkäänlaisiin hyveisiin eettisen ajattelun pohjana. Mielestäni etiikan ja yhteiskuntafilosofian keskeisin periaate on vapaus, ja näin ollen etiikan tulee etsiä sellaisia yhteensovittamistapoja, joissa ihmisten vapaus voi toteutua samanaikaisesti hyvänä olemisen ohessa. On siis vapauden mielessä sanottava, että etiikan tulee pyrkiä estämään se, että vapaudesta voisi seurata jollekin taholle sellaista haittaa, että esimerkiksi hänen oma vapautensa tulisi kielletyksi. Ihmisen vapaa toiminta ei siis saa loukata toisen ihmisen vapaata toimintaa. Esimerkiksi vapaassa markkinataloudessa on taattava se, että kaikille ihmisille annetaan samanlaiset mahdollisuudet kilpailla ja menestyä, vaikkei esimerkiksi toisen ihmisen menestystä voidakaan minkäänlaisella moraalilla kieltää. Tässä mielessä tasa-arvon on oltava mahdollisuuksien tasa-arvoa, jossa kaikille tarjotaan samanlainen alkutilanne, jota seuraa kilpailu, joka on eettistä, koska kaikille on tarjottu samanlainen mahdollisuus kilpailuun. Kuitenkin etiikalla voidaan huomioida myös tietynlaiset kriteerit kilpailevalle toiminnalle, joksi esimerkiksi voidaan sanoa esimerkiksi se, että tietynlaisia kulttuurisia instituutioita ja perinteitä kunnioitetaan. Kuitenkin mielestäni esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja ei tulisi mitenkään säädellä esimerkiksi pyhäpäivien mukaan, mutta voidaan sanoa, että esimerkiksi jonkinlaiset kulttuuriset instituutiot asettavat rajan kilpailulle siinä, ettei niitä saa missään historiallisessa tilanteessa vahingoittaa. Myös on katsottava ihmisten vapautta siinä, ettei esimerkiksi joku tietty ihmisten ryhmä saa etuoikeutta esimerkiksi työpaikkojen myöntämisessä. On siis niin, että tietyt yksityisyyden kriteerit tulee täyttää myös esimerkiksi työpaikkojen jakamisessa, jossa kunnioitetaan ihmisten henkistä ja esimerkiksi vaikka uskonnollista integriteettiä. Ihmisten toiminta yhteiskunnassa perustuu kilpailuun ja tämän takia moraalin tärkein tehtävä on valvoa yksilöiden ja instituutioiden oikeuksia kilpailun sisällä. Moraali on alkuaan peräisin kirkosta, mutta se on tuotu filosofian asteelle jo esisokraatikkojen aikana. Tämän takia nykyisen etiikan tulisi olla täysin sekulaaria ja maallistunutta. Eikä kirkon ohjeita tarvitse soveltaa yhteiskunnassa elleivät yksilöt suoranaisesti halua mukautua kirkkojen opetuksiin. Etiikasta tulisi tehdä täysin filosofisen etiikan alaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti