Vapaudesta ja yhteiskunnallisesta sääntelystä

Vapaus tarkoittaa valinnan mahdollisuutta. Valinta kohdistuu erilaisiin vaihtoehtoihin, jotka määrittelevät monesti ajattelua tai toimintaa. Voidaan esimerkiksi sanoa, että vapaus kohdistuu vaikkapa itse valittua uskontokuntaa kohtaan tai esimerkiksi vapaan markkinatalouden tarjoamaan tuotteiden moninaisuutta kohtaan, jossa ihminen saa itse valita tuotteensa useiden vaihtoehtojen joukosta. Vapaus on suurimmillaan silloin, kun valintaan kohdistuu entistä suurempi pyyteettömyys eli valinnan vaihtoehdon helppous, eli se, että on mahdollista mahdollisimman helpolla muutoksella aikaansaada valinta erilaisten vaihtoehtojen väliltä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kaupankäynnissä sitä, että hinnat ovat kilpailukykyisiä, eli jotain tiettyä tuotetta ei myydä sen markkinahintaa korkeammalla hinnalla. Kuitenkin hintojen keinotekoinen muuttaminen on sääntelyä, jota ei pitäisi vapaassa markkinataloudessa harrastaa. Eli voidaan sanoa, että hintojen tulisi määräytyä tuotteiden saaman suosion ja tuotettavuuden välisestä suhteesta.

Eli jos ajatellaan yhteiskuntaa tunnustushierarkiana, tulisi kiinnittää huomio siihen, että valintoja voitaisiin tehdä riittävän laajalla alueella ja monet erilaiset vaihtoehdot huomioiden. Esimerkiksi politiikan piirissä vaihtoehtojen tarjoaminen on johtanut Britanniassa siihen, että esimerkiksi tietyt satiiriset puolueet kuten Monster raving loony-party on etabloitunut järjestelmään haastamaan merkittävimmät yksilöpoliitikot heidän omissa vaalipiirissään. Eli voidaan sanoa, että yksioikoisuutta ja vakavuutta kritisoivat ja naurunalasoivat asenteet asioihin suhtautumisessa, eli ironia ja satiiri, ovat tärkeitä piirteitä yhteiskunnassa sen takia, koska ne ylläpitävät valintaa, eli voidaan sanoa, että ironia ja satiiri ovat kulttuurisesti korkeimpia kuvaamisen tapoja, jotka jatkavat elämistään etenkin yhteiskunnallisen vapauden takia ja ansiosta.

Esimerkiksi Seppo Heikinheimo kuvaa muistelmissaan tilannetta sovietin aikaisessa Moskovassa, jossa sirkus mainosti itseään termeillä ”Hyvää neuvostosirkuksen vuosipäivää”; jonka ihmiset olivat alkaneet ymmärtämään ironian mielessä. Koska Neuvostoliitto on järjestelmä, jossa on historian aikana käytetty eniten sääntelyä, voidaan havaita, että ironia ja satiiri toivat ihmisille mieleen paremmat ajat. Sen takia on tärkeää, että satiiria ja ironiaa harrastetaan, sillä ne ylläpitävät mahdollisuutta vapaudelle.

Mielestäni esimerkiksi rakentamisessa tulisi käyttää vähemmän sääntelyä. Toinen asia on luvat esimerkiksi jonkinlaisen elinkeinon harjoittamiseen. Kuitenkin voidaan sanoa, että yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ylläpitää hintojen sääntely esimerkiksi lääkkeiden tapauksessa. Mielestäni myös tietynlaiset surrogaattituotteet kuten nikotiinipurkkakin on esimerkki lääketuotteesta, jota tulisi säädellä. Onhan selvää, että on ristiriitaista, että samalla kun yhteiskunta poistaa edellykkeitä tupakan käyttämiselle ja ostamiselle Suomessa, niin että se samalla antaa nikotiinipurkan hinnan kohota paljon tupakan hintaa korkeammalle asteelle. Myös alkoholittomien oluiden hintaa on parasta säännellä.

Olli von Becker

YTM ja oikeustieteen opiskelija