torstai 30. heinäkuuta 2020

Runo Peter von Beckerin kirjasta Päätön meduusa suomennettuna


Toinen kuva


Se lähtee

hotellista maailmaan

askeleen ulkopuolelle

se on

Calibanin tunti



nyt pysyy se paikoillaan

tummissa katseissa

maaperällä



sokaistunut puhui

häntä ihmisten ajatuksissa

kaivan ylös

kelloa joka ajat sitten

minun sydämeni oli



Elektran maisema ja sen loistava

Avaus – kyllä siirrä se

tästä suusta

hiljaisista kyhmyistä

suoniseen hiljaisuuteen



ja pitää käsissään

hänen aivojaan



Nyt se on kevyt

päässä

pelkästään ihmettelyä

pilvettömässä tuulessa



joten nainen maalaa

näyttelijälle kuvan



toinen kuva

vapaus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti