Asenteiden tutkimuksesta ja esittämisestä

Asenne tarkoittaa tapaa suhtautua johonkin asiaan tai asioiden joukkoon. Esimerkiksi voidaan ajatella, vaikka rasismin tai sovinismin tai vaikkapa ihannoivan asenteen suhteessa rikkaisiin tai kuuluisiin ihmisiin. Voidaan esimerkiksi mainita myös suomalaisen tv-sarjan Rikkaat ja rahattomat, jossa köyhemmät ihmiset ovat aina viikon päätteeksi kiekuneet kehuja varakkaammille heidän elämäntyylistään ja köyhempien halusta joskus ylläpitää rikkaampien ihmisten esittämää elämän tyyliä – ”me ollaan kuitenkin niin samanlaisia”. On sanottava, että koska asenteet määrittyvät tavallisesti lähes alimman rahvaan omista mielipiteistä ja arvojen aluista, niin on selvää, että tavanomaisimpiin asenteisiin tulisi suhtautua kielteisesti ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan rikkomaan asenteita ja tuomaan niiden piiriin ristiriitaisuuksia. Monesti jos tällainen asenteiden murskaaja saa näkyvyyttä esimerkiksi medioissa, niin silloin hän saa varmasti huomiota ihmisiltä, koska ihmiset eivät ole tottuneet siihen, että tavanomaisimpia asenteita kyseenalaistettaisiin niin näkyvällä tavalla. Tästä voidaan havaita se, että ihmiset tavallisesti niin sanotusti suojautuvat omiin asenteisiinsa, koska sillä tavalla heidän ei tarvitse olla koko ajan tietoinen ihmisten ja ryhmien muuttuvista luonteista. Eli voidaan sanoa, vaikka mustasta ihmisestä että se on tyhmä neekeri ja kaikki muut selitystavat jäävät tällaisen totaalisen kuvauksen varjoon. Voidaan myös sanoa esimerkiksi naisista, että he ovat tunnekimppuja ja oikuttelevia tyttöjä, jotka vuotavat säännöllisesti verta alapäästään, minkä takia tällaisen hormoonilatauksen vuoksi he eivät ole kyvyllisiä hallitsemaan johtavia asemia, vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Mottoni on: uskalla tehdä poikkeus, ja sen takia valtavirran asenteita tulisi voida murtaa ainakin mikrotasolla ja näyttää sitä kautta ihmisille, etteivät kaikkien ihmisten mielipiteet, arvot ja nauramisen kohteet ole kaikilla samanlaisia. Nimenomaan olisi ihmisten piirissä tärkeää, ettei heitä aina arvioitaisi samanlaisten premissien kautta, vaan olisi todella hauskaa seurata sitä, jos ihmiset joskus pääsisivät nousemaan omasta pieru- ja kakkahuumoristaan ja voisivat sitä kautta kehittää erilaisia tapoja suhtautua vaikka huumoriin siitäkin huolimatta vaikka ihmisten huumorintaju muistuttaa keskiverroilla ihmisillä poikkeuksetta aina samaa, joten on esimerkiksi oltava syvempää älykkyyttä, mustaa huumorintajua ja kulttuurista tietämystä siihen, että voisi olla mahdollista, että kaikki ihmiset eivät höröttäisi samoissa tilanteissa toistensa kanssa. Voidaan huomata tätä kautta, että ihmiset, joiden huumorintaju on eroava ja poikkeuksellinen, eivät voi ottaa osaa yleisimpään huumoriohjelmien tarjontaan Suomessa, vaan heidän huumorinsa ja nauramisensa on eksklusiivisempaa. Voidaan sanoa, että sellaisesta asenteesta tulisi päästä eroon, jossa kaikki ihmiset pyrkivät nolaamaan jonkun julkisesti häpäistyn ihmisen uudelleen, vaikka hän olisi kohdannut samanlaisia tilanteita jo kymmeniä tai satoja kertoja. On siis sanottava että asenteiden korjaamisessa armeliaisuuden tulisi olla tärkeässä roolissa, ja yläluokkaisuutta osoittaa se, jos tajuaa sen, ettei ihmisen tule ilahtua näkyvästi ja omahyväisesti julkisesti nöyryytetyn ihmisen näkemisestä. Aiemmin mainitussa sarjassa tapahtuu aivan selkeästi jonkinlaista bondingia rikkaiden ja rahattomien välillä, mikä on monesti havaittavissa etenkin köyhempien ihmisten tasolla. Mielestäni olisi miellyttävää, jos ohjelmaan tulisi itseriittoinen rahaton ihminen, joka ei millään tavalla suhtautuisi rahakkaampien elämäntyyliin ihannoivasti ja kävisi esimerkiksi ostamassa saamillaan rahoilla kymmenkunta pullollista Dom Perignonia ja jotain 300 euroa arvoista viskiä tai konjakkia. Asenteet ovat siis monesti riippuvaista etenkin omasta päänsisäisyydestä, joka siis määrittyy karkeimmista ihmisen olemuksen määrittelykriteereistä, voidaan sanoa, että esimerkiksi naisilla ja miehillä on erilaisia asenteita ja se tässä tapauksessa määrittyy suuresti siitä, mitä ihminen determinististen perusluonteensa kautta on. Ja koska nämä asenteet muodostuvat monesti deterministisesti, tulisi niitä etenkin tämän perusluonteen takia vastustaa, sillä ei voida sanoa, että ihmiset tavoittaisivat oikeimmat asenteet asioita ja ihmisiä kohtaan jo ollessaan äitinsä kohdussa. Asenteiden tulisi siis voida muuttua asioiden muuttuessa, eikä niitä tulisi pitää synnynnäisinä riippakivinä, sillä niitä tulisi voida vaihtaa sen mukaan, jos asiat ihmisissä muuttuvat. Ei pidä sanoa, että selkeinä asenteina olisivat esimerkiksi naisten heikkous, neekereiden tyhmyys, rikkaiden ja heidän elämäntyylinsä hyvyys ja paremmuus. Olisi voitava nähdä poikkeukset ja tehdä tarvittaessa itsekin poikkeus asioiden ja ihmisten suhteen.