perjantai 6. lokakuuta 2017

Filosofian sanasto osa I A-E

Filosofian sanasto
Aate
Yleinen katsomustapa tai käsitys, jonka yksilö on omaksunut ihmisten joukolta. Jotain mikä vaikuttaa ihmisen tai ihmisten toimintaan. Aate tarkoittaa myös sellaista elämäntapaa, joka on vastakkainen lähimpiin luonnollisten tarpeiden joukkoon nähden.
Aatehistoria
Henkisessä tai poliittisessa ajattelussa syntyneiden ideoiden ja aatteiden historiallista kehitystä tutkiva tutkimusala.
Absolutismi
Ajattelutapa, joka asettaa jonkin käsitteen tai absoluutin kaikkien asioiden yhtenäiseen selitysteoriaan.
Absoluutti
Filosofiassa korkein muita käsitteitä selittävä peruskäsite tai kaiken muun ajattelun alkuperä.
Absoluuttinen
Ehdoton ja jakamaton yleisperiaate tai kaiken metafysiikan alkuperä
Agnostisismi
Katsomustapa, jonka mukaan minkäänlaisesta ajattelun metafyysisestä perustasta tai Jumalasta ei voida saada suoraa tietoa.
Aika
Filosofiassa kaiken inhimillisen ajattelun ja toiminnan paralleelinen tai sisäinen vertailukohta.
Aksiologia
Oppi arvoista tai arvoja tutkiva filosofian osa-alue
Aksiooma
Peruslause, jonka tavallisesti katsotaan merkitsevän selkeätä totuutta kuvaavaa lausetta. Katsotaan että perusteeksi annetuista aksioomista johdetaan tulosaksiooma, joka merkitsee lauseitten ilmaisemaa totuutta.
Akti
Filosofiassa tämä merkitsee tekoa, puheaktia tai toimintaa.
Aleettinen
Esimerkiksi modaalilogiikassa totuutta koskeva modaalisuus eli vaihtoehtoinen asiaintila.
Altruismi
Näkemys, jossa toisten ihmisten hyvä asetetaan oman hyvän tai tarpeiden yläpuolelle.
Amoraalinen
Yksilö tai tapahtuma, joka ei ole moraalinen muttei myöskään varsinaisessa merkityksessä immoraalinen eli epämoraalinen.
Analyysi
Sana tulee kreikasta ja se tarkoittaa jonkin asian tai käsitteen sisällön selvittämistä ja osiin hajottamista.
Anamneesi
Mieleenpalauttaminen tai jälleenmuistaminen. Platonin mukaan anamneesi on ideoiden todellisuuteen johdattava tietämistapa ja sen takia tärkeä osa hänen tietoteoriaansa.
Anarkismi
Oppisuunta, joka taistelee kaikenlaista vallan keskittämistä ja kaikenlaisia auktoriteetteja vastaan. Tunnettuja edustajia ovat esimerkiksi Proudhon, Stirner, Kropotkin ja Bakunin. Erosi 1800-luvulla työväenliikkeen ajatuksista.
Antinomia
Ristiriita kahden sellaisen käsitteen välillä, joista molemmat näyttävät olevan totuutta kuvaavia.
Antiteesi
Peruskäsitteen tai teesin vastakohta.
Antropomorfismi
Eläinten tai Jumalien ihmisten kaltaisiksi olennoiksi mieltäminen.
Antroposentrinen
Näkemys jonka mukaan ihminen on kaiken inhimillisen ajattelun ja toiminnan alkuperä.
Antropoteismi
Käsitys siitä, että inhimillinen ja jumalinen muodostuvat samasta materiaalista.
Apatia
Tarkoittaa stoalaisten käyttämää käsitettä siitä kuinka ihminen pääsee mielenrauhaan (ataraksia) itsensä, toiveidensa ja tuntemustensa kanssa.
Apodiktinen
Varma totuus joka voidaan todistaa.
A posteriori
Kokemuksen myötä tietoon tuleva.
A Priori
Ennen kokemusta tietoon tuleva.
Arete
Kreikkalaiseen filosofiaan liittyvä käsite, joka tarkoittaa hyvyyttä, jaloutta ja moraalisuutta. Latinan kielessä vastaava termi on Virtus.
Artefakti
Keinotekoisesti tuotettu esine tai ilmiö
Arvo
Moraalifilosofian ja arvoteorian käsittelemä käsite, joka tarkoittaa sitä astetta, jolle ihminen mieltää kohtaamansa todellisuuden osat ja ilmiöt - mitä hän pitää arvokkaana.
Arvostus
Ihmisen käsitys jonkin asian tai ilmiön arvosta.
Ateismi
Yhteiskuntapoliittinen näkemys, joka kieltää kaiken jumalallisen tai Jumalten olemassaolon.
Atman
Ihmisen sielua tai henkistä puolta tarkoittava intialaisesta filosofiasta tuleva käsitettään
Atomismi
Näkemys, jonka mukaan todellisuus perustuu yksittäisiin alkeisosiin, jotka ovat toisiinsa palautumattomia.
Attribuutti
Yksittäisen olion jokin merkitsevä ja havaittava ominaisuus
Autarkia
Riippumattomuus ulkoisista siteistä ja tarpeista. Käytettiin esimerkiksi Antiikin aikaan kreikkalaisessa filosofiassa.
Autenttinen
Asia, joka ei ole keinotekoinen tai jäljitelmä.
Autonomia
Ihmisten itsenäisenä pysyttelemisen laatua tarkoittava käsitys, joka on tärkeää muistaa etenkin moraalifilosofian merkityksessä
Avoin yhteiskunta
Etenkin Karl Popperin käyttämä ja tunnetuksi tekemä käsite, jonka mukaan yhteiskunnan tulee olla avoin ja sallia jäsenilleen vapaus ja mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaa.
Bellum omnium contra omnes
Hobbesin käyttämä latinankielinen käsite, joka luonnehtii ihmisten välisten suhteiden laatua luonnontilassa ennen yhteiskunnan alkua.
Bhakti
Tarkoittaa intialaisissa uskonnoissa ilmenevää käsitettä, joka tarkoittaa rakkautta ja läheisyyttä Jumalaan.
Binaarinen
Kaksiosainen, kaksipäinen
Bioetiikka
Soveltavan etiikan uusi ala, joka pohtii laajasti kaikenlaisia esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä kuten abortti, geenimuuntelu ja positiivinen syrjintä.
Brahmalaisuus
Intialainen vanha uskonto, joka korosti etenkin filosofista mietiskelyä, jonka avulla piti pyrkiä täydelliseen vapautumiseen aistinautinnoista ja sielunvaelluksesta. Niihin pyrittiin myös katumusharjoituksilla ja askeesilla.
Brahman
Tarkoittaa intialaisessa filosofiassa kaiken ja maailman ydinolemusta ja kaikkeutta.
Causa
Tarkoittaa filosofiassa ilmiön syytä ja perustetta.
Characteristica Universalis
Yleinen kieli, käsitekirjoitus
Circulus in demonstrando
Tarkoittaa kehäpäätelmää jossa tulokseksi tullut asia sisältyykin lähtöoletuksiin.
Cogito ergo sum
Tarkoittaa Descartesin kirjoituksiin sisältyvää ajatusta, jonka mukaan ihminen on olemassa silloin kun hän ajattelee.
Common sense
Yhtenäinen tavalliseen arkijärkeen liittyvä käsitys asioiden tilasta. Esimerkki tulee GE Moorelta, jonka mukaan ihminen voi todeta olemassaolonsa katsomalla käsiään ja toteamalla niiden olemassaolon
Das Ding an sich
Käsite tulee Immanuel Kantilta ja tarkoittaa olevaa sinänsä.
Das Man
Heideggerin filosofiasta tuleva ajatus siitä, millainen on täysin moraaliin ja olemiseen osaaottamaton ihminen ”kaikki ja ei kukaan”.
Deduktiivinen
Filosofisessa logiikassa päättelyjärjestelmä, jossa konkluusioon eli loppupäätelmään tullaan ensin todistamalla oikeaksi tietyt premissit eri esioletuslauseet. Vastakohta on induktiivinen.
Definitio
Tarkoittaa määritelmää
Dekonstruktio
Jacques Derridan kehittämä filosofinen menetelmä, jossa otetaan selvää niistä todellisuuden rakenneilmiöistä, jotka muodostavat jokaisen tekstin reunaan marginaalin eli sen, minkä takia teksti on koottu.
Demiurgi
Filosofiassa persoonaton luojajumala ja kaiken olemisen ja ajattelun alkuunpanija.
Demonstraatio
Tarkoittaa filosofisessa logiikassa todistusta.
Denotaatio
Tarkoittaa merkkijonon tai yksittäisen merkityksen merkitystä. Pyritään saamaan selville se, mitä ilmaisija merkkijonolla tai merkityksellä tarkoittaa.
Deontologia
Tarkoittaa filosofisen etiikan käsitettä velvollisuuksista ja normikäsitteiden tutkimusta.
Deonttinen
Tarkoittaa modaalilogiikan käsitettä, joka sisältää pakollisen, kielletyn ja sallitun. Esimerkiksi Georg Henrik von Wright on kehittänyt modaalilogiikkaa.
Determinismi
Filosofinen esiolettama siitä, että kaikki tapahtuva on ennaltamäärättyä.
Dialektiikka
Tarkoittaa keskustelu- ja väittelytaitoa. Toinen merkitys termillä on kommunistisessa materialismissa, joka on lainattu Hegeliltä, mutta tarkoittaa Hegelin idealimin vastakohtaa.
Dikotomia
Käsitys siitä, että jokin ilmiö jakaantuu kahteen erilliseen osaan.
Disjunktiivinen
Disjunktiota käyttäen luotu käsite ja lauseen ominaisuus.
Disjunktio
Tarkoittaa logiikassa vaihtoehtoa tai. Se merkitään logiikassa v.
Diskurssi
Tarkoittaa keskustelua, puhetta ja omilta piirteiltään määräytyvää yhteiskunnallista käytäntöä.
Dogmi
Filosofiassa ilman perustelua todeksi oletettu väite tai lause.
Dualismi
Tarkoittaa filosofiassa todellisuuden jakautumista kahteen vastakkaiseen alkuperustaan tai todellisuuden tasoon. Rene Descartes on yksi tunnetuimmista länsimaisen filosofian merkkinimistä, joka katsoi ihmisen jakautuvan ajattelevaan järkiosioon, jonka Jumala on määrittånyt, ja ruumiilliseen osaan, jota kohden ajattelu suuntautuu.
Egoismi
Filosofisessa etiikassa ilmentyvä näkemys, joka korostaa yksilön hyvää ja yksityistä nautintoa yhteisen hyvän kustannuksella. Vastatermi on altruismi.
Eksistentialismi
Tarkoittaa hermeneutiikkaa ja fenomenologiaa lähellä olevaa filosofista suuntausta, jonka aloitti etenkin Jean-Paul Sartre 1940-luvulla Ranskassa. Pääasiallisia eksistentialististen lähdeteoksia ovat Sartren La Nausee ja L'etre ou Neant.
Eksplisiittinen
Julkilausuttu kannanotto tai näkemys. Vastatermi implisiittinen.
Ekstensio
Logiikassa ominaisuutta tarkoittava käsite
Elementti
Tarkoittaa todellisuuden perusosaa ja pienintä jaettavissa olevaa todellisuuden alkuainetta.
Emanaatio
Tarkoittaa alempien olioiden syntymää tasollisesti korkeammalla asteella olevasta substanssista kuten Jumalasta.
Emergenssi
Tarkoittaa uudenlaisten ilmiöden syntyä monimutkaisten ja laajojen kehitysprosessien kautta.
Empiirinen totuus
Synteettinen eli aposteriorinen totuus, joka ottaa kokemuksen huomioon totuuden konstruktiossa.
Empiirinen
Epistemologinen kanta, jonka mukaan rationalismi ei ole järjen korostuksessaan oikea tapa tulkita todellisuutta. Empiristit arvostavat korkemusta ilmiöiden selittämisessään.
Entelekia
Olion täydellisesti toteutunut muoto sen lopullinen tarkoitus. Termi tulee etenkin Aristoteleelta.
Epifenomeeni
Pinnallinen ja toissijainen sivuilmiö
Episteeminen
Tietoa koskeva modaliteeti
Epookki
Kulttuurikausi
Esse est percipi
Oleminen on havaituksi tulemista. Termi tulee piispa George Berkeleylta.
Essentia
Tarkoittaa olemusta. Sartren mukaan oleminen tulee ennen olemusta.
Esteettinen
Aistein havaittavissa oleva kauneus, miellyttävyys tai sopusuhteisuus.
Estetiikka
Filosofian osa-alue, joka tutkii etenkin kauneuden ja taiteen ongelmia.
Etiikka
Filosofian osa-alue, joka tutkii etenkin ihmisen olemassaoloa yhteisön jäsenenä ja ihmisen tekojen hyväksyttävyyttä.
Eudaimonia
Monien kreikkalaisten filosofien mukaan tärkein tavoiteltava asia elämässä. Tarkoittaa mielihyvää, onnellisuutta ja tyydyttyneisyyttä.
Evolutionismi
Filosofinen suuntaus joka arvioi etenkin kehityksen tärkeimmäksi asiaksi ihmisen toiminnassa ja filosofiassa.
Ex analogia
Analoginen päätelmä
Experimentum crucis
Toimenpide, joka osoittaa hypoteesin totuuden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti