Aate
Yleinen katsomustapa tai käsitys,
jonka yksilö on omaksunut ihmisten joukolta. Jotain mikä vaikuttaa
ihmisen tai ihmisten toimintaan. Aate tarkoittaa myös sellaista
elämäntapaa, joka on vastakkainen lähimpiin luonnollisten
tarpeiden joukkoon nähden.
Aatehistoria
Henkisessä tai poliittisessa
ajattelussa syntyneiden ideoiden ja aatteiden historiallista
kehitystä tutkiva tutkimusala.
Absolutismi
Ajattelutapa, joka asettaa jonkin
käsitteen tai absoluutin kaikkien asioiden yhtenäiseen
selitysteoriaan.
Absoluutti
Filosofiassa korkein muita käsitteitä
selittävä peruskäsite tai kaiken muun ajattelun alkuperä.
Absoluuttinen
Ehdoton ja jakamaton yleisperiaate tai
kaiken metafysiikan alkuperä
Agnostisismi
Katsomustapa, jonka mukaan
minkäänlaisesta ajattelun metafyysisestä perustasta tai Jumalasta
ei voida saada suoraa tietoa.
Aika
Filosofiassa kaiken inhimillisen
ajattelun ja toiminnan paralleelinen tai sisäinen vertailukohta.
Aksiologia
Oppi arvoista tai arvoja tutkiva
filosofian osa-alue
Aksiooma
Peruslause, jonka tavallisesti
katsotaan merkitsevän selkeätä totuutta kuvaavaa lausetta.
Katsotaan että perusteeksi annetuista aksioomista johdetaan
tulosaksiooma, joka merkitsee lauseitten ilmaisemaa totuutta.
Akti
Filosofiassa tämä merkitsee tekoa,
puheaktia tai toimintaa.
Aleettinen
Esimerkiksi modaalilogiikassa totuutta
koskeva modaalisuus eli vaihtoehtoinen asiaintila.
Altruismi
Näkemys, jossa toisten ihmisten hyvä
asetetaan oman hyvän tai tarpeiden yläpuolelle.
Amoraalinen
Yksilö tai tapahtuma, joka ei ole
moraalinen muttei myöskään varsinaisessa merkityksessä
immoraalinen eli epämoraalinen.
Analyysi
Sana tulee kreikasta ja se tarkoittaa
jonkin asian tai käsitteen sisällön selvittämistä ja osiin
hajottamista.
Anamneesi
Mieleenpalauttaminen tai
jälleenmuistaminen. Platonin mukaan anamneesi on ideoiden
todellisuuteen johdattava tietämistapa ja sen takia tärkeä osa
hänen tietoteoriaansa.
Anarkismi
Oppisuunta, joka taistelee kaikenlaista
vallan keskittämistä ja kaikenlaisia auktoriteetteja vastaan.
Tunnettuja edustajia ovat esimerkiksi Proudhon, Stirner, Kropotkin ja
Bakunin. Erosi 1800-luvulla työväenliikkeen ajatuksista.
Antinomia
Ristiriita kahden sellaisen käsitteen
välillä, joista molemmat näyttävät olevan totuutta kuvaavia.
Antiteesi
Peruskäsitteen tai teesin vastakohta.
Antropomorfismi
Eläinten tai Jumalien ihmisten
kaltaisiksi olennoiksi mieltäminen.
Antroposentrinen
Näkemys jonka mukaan ihminen on kaiken
inhimillisen ajattelun ja toiminnan alkuperä.
Antropoteismi
Käsitys siitä, että inhimillinen ja
jumalinen muodostuvat samasta materiaalista.
Apatia
Tarkoittaa stoalaisten käyttämää
käsitettä siitä kuinka ihminen pääsee mielenrauhaan (ataraksia)
itsensä, toiveidensa ja tuntemustensa kanssa.
Apodiktinen
Varma totuus joka voidaan todistaa.
A posteriori
Kokemuksen myötä tietoon tuleva.
A Priori
Ennen kokemusta tietoon tuleva.
Arete
Kreikkalaiseen filosofiaan liittyvä
käsite, joka tarkoittaa hyvyyttä, jaloutta ja moraalisuutta.
Latinan kielessä vastaava termi on Virtus.
Artefakti
Keinotekoisesti tuotettu esine tai
ilmiö
Arvo
Moraalifilosofian ja arvoteorian
käsittelemä käsite, joka tarkoittaa sitä astetta, jolle ihminen
mieltää kohtaamansa todellisuuden osat ja ilmiöt - mitä hän
pitää arvokkaana.
Arvostus
Ihmisen käsitys jonkin asian tai
ilmiön arvosta.
Ateismi
Yhteiskuntapoliittinen näkemys, joka
kieltää kaiken jumalallisen tai Jumalten olemassaolon.
Atman
Ihmisen sielua tai henkistä puolta
tarkoittava intialaisesta filosofiasta tuleva käsitettään
Atomismi
Näkemys, jonka mukaan todellisuus
perustuu yksittäisiin alkeisosiin, jotka ovat toisiinsa
palautumattomia.
Attribuutti
Yksittäisen olion jokin merkitsevä ja
havaittava ominaisuus
Autarkia
Riippumattomuus ulkoisista siteistä ja
tarpeista. Käytettiin esimerkiksi Antiikin aikaan kreikkalaisessa
filosofiassa.
Autenttinen
Asia, joka ei ole keinotekoinen tai
jäljitelmä.
Autonomia
Ihmisten itsenäisenä pysyttelemisen
laatua tarkoittava käsitys, joka on tärkeää muistaa etenkin
moraalifilosofian merkityksessä
Avoin yhteiskunta
Etenkin Karl Popperin käyttämä ja
tunnetuksi tekemä käsite, jonka mukaan yhteiskunnan tulee olla
avoin ja sallia jäsenilleen vapaus ja mahdollisuus muuttaa
yhteiskuntaa.
Bellum omnium contra omnes
Hobbesin käyttämä latinankielinen
käsite, joka luonnehtii ihmisten välisten suhteiden laatua
luonnontilassa ennen yhteiskunnan alkua.
Bhakti
Tarkoittaa intialaisissa uskonnoissa
ilmenevää käsitettä, joka tarkoittaa rakkautta ja läheisyyttä
Jumalaan.
Binaarinen
Kaksiosainen, kaksipäinen
Bioetiikka
Soveltavan etiikan uusi ala, joka
pohtii laajasti kaikenlaisia esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä
kysymyksiä kuten abortti, geenimuuntelu ja positiivinen syrjintä.
Brahmalaisuus
Intialainen vanha uskonto, joka korosti
etenkin filosofista mietiskelyä, jonka avulla piti pyrkiä
täydelliseen vapautumiseen aistinautinnoista ja sielunvaelluksesta.
Niihin pyrittiin myös katumusharjoituksilla ja askeesilla.
Brahman
Tarkoittaa intialaisessa filosofiassa
kaiken ja maailman ydinolemusta ja kaikkeutta.
Causa
Tarkoittaa filosofiassa ilmiön syytä
ja perustetta.
Characteristica Universalis
Yleinen kieli, käsitekirjoitus
Circulus in demonstrando
Tarkoittaa kehäpäätelmää jossa
tulokseksi tullut asia sisältyykin lähtöoletuksiin.
Cogito ergo sum
Tarkoittaa Descartesin kirjoituksiin
sisältyvää ajatusta, jonka mukaan ihminen on olemassa silloin kun
hän ajattelee.
Common sense
Yhtenäinen tavalliseen arkijärkeen
liittyvä käsitys asioiden tilasta. Esimerkki tulee GE Moorelta,
jonka mukaan ihminen voi todeta olemassaolonsa katsomalla käsiään
ja toteamalla niiden olemassaolon
Das Ding an sich
Käsite tulee Immanuel Kantilta ja
tarkoittaa olevaa sinänsä.
Das Man
Heideggerin filosofiasta tuleva ajatus
siitä, millainen on täysin moraaliin ja olemiseen osaaottamaton
ihminen ”kaikki ja ei kukaan”.
Deduktiivinen
Filosofisessa logiikassa
päättelyjärjestelmä, jossa konkluusioon eli loppupäätelmään
tullaan ensin todistamalla oikeaksi tietyt premissit eri
esioletuslauseet. Vastakohta on induktiivinen.
Definitio
Tarkoittaa määritelmää
Dekonstruktio
Jacques Derridan kehittämä
filosofinen menetelmä, jossa otetaan selvää niistä todellisuuden
rakenneilmiöistä, jotka muodostavat jokaisen tekstin reunaan
marginaalin eli sen, minkä takia teksti on koottu.
Demiurgi
Filosofiassa persoonaton luojajumala ja
kaiken olemisen ja ajattelun alkuunpanija.
Demonstraatio
Tarkoittaa filosofisessa logiikassa
todistusta.
Denotaatio
Tarkoittaa merkkijonon tai yksittäisen
merkityksen merkitystä. Pyritään saamaan selville se, mitä
ilmaisija merkkijonolla tai merkityksellä tarkoittaa.
Deontologia
Tarkoittaa filosofisen etiikan
käsitettä velvollisuuksista ja normikäsitteiden tutkimusta.
Deonttinen
Tarkoittaa modaalilogiikan käsitettä,
joka sisältää pakollisen, kielletyn ja sallitun. Esimerkiksi Georg
Henrik von Wright on kehittänyt modaalilogiikkaa.
Determinismi
Filosofinen esiolettama siitä, että
kaikki tapahtuva on ennaltamäärättyä.
Dialektiikka
Tarkoittaa keskustelu- ja
väittelytaitoa. Toinen merkitys termillä on kommunistisessa
materialismissa, joka on lainattu Hegeliltä, mutta tarkoittaa
Hegelin idealimin vastakohtaa.
Dikotomia
Käsitys siitä, että jokin ilmiö
jakaantuu kahteen erilliseen osaan.
Disjunktiivinen
Disjunktiota käyttäen luotu käsite
ja lauseen ominaisuus.
Disjunktio
Tarkoittaa logiikassa vaihtoehtoa tai.
Se merkitään logiikassa v.
Diskurssi
Tarkoittaa keskustelua, puhetta ja
omilta piirteiltään määräytyvää yhteiskunnallista käytäntöä.
Dogmi
Filosofiassa ilman perustelua todeksi
oletettu väite tai lause.
Dualismi
Tarkoittaa filosofiassa todellisuuden
jakautumista kahteen vastakkaiseen alkuperustaan tai todellisuuden
tasoon. Rene Descartes on yksi tunnetuimmista länsimaisen filosofian
merkkinimistä, joka katsoi ihmisen jakautuvan ajattelevaan
järkiosioon, jonka Jumala on määrittånyt, ja ruumiilliseen osaan,
jota kohden ajattelu suuntautuu.
Egoismi
Filosofisessa etiikassa ilmentyvä
näkemys, joka korostaa yksilön hyvää ja yksityistä nautintoa
yhteisen hyvän kustannuksella. Vastatermi on altruismi.
Eksistentialismi
Tarkoittaa hermeneutiikkaa ja
fenomenologiaa lähellä olevaa filosofista suuntausta, jonka aloitti
etenkin Jean-Paul Sartre 1940-luvulla Ranskassa. Pääasiallisia
eksistentialististen lähdeteoksia ovat Sartren La Nausee ja L'etre
ou Neant.
Eksplisiittinen
Julkilausuttu kannanotto tai näkemys.
Vastatermi implisiittinen.
Ekstensio
Logiikassa ominaisuutta tarkoittava
käsite
Elementti
Tarkoittaa todellisuuden perusosaa ja
pienintä jaettavissa olevaa todellisuuden alkuainetta.
Emanaatio
Tarkoittaa alempien olioiden syntymää
tasollisesti korkeammalla asteella olevasta substanssista kuten
Jumalasta.
Emergenssi
Tarkoittaa uudenlaisten ilmiöden
syntyä monimutkaisten ja laajojen kehitysprosessien kautta.
Empiirinen totuus
Synteettinen eli aposteriorinen totuus,
joka ottaa kokemuksen huomioon totuuden konstruktiossa.
Empiirinen
Epistemologinen kanta, jonka mukaan
rationalismi ei ole järjen korostuksessaan oikea tapa tulkita
todellisuutta. Empiristit arvostavat korkemusta ilmiöiden
selittämisessään.
Entelekia
Olion täydellisesti toteutunut muoto
sen lopullinen tarkoitus. Termi tulee etenkin Aristoteleelta.
Epifenomeeni
Pinnallinen ja toissijainen sivuilmiö
Episteeminen
Tietoa koskeva modaliteeti
Epookki
Kulttuurikausi
Esse est percipi
Oleminen on havaituksi tulemista. Termi
tulee piispa George Berkeleylta.
Essentia
Tarkoittaa olemusta. Sartren mukaan
oleminen tulee ennen olemusta.
Esteettinen
Aistein havaittavissa oleva kauneus,
miellyttävyys tai sopusuhteisuus.
Estetiikka
Filosofian osa-alue, joka tutkii
etenkin kauneuden ja taiteen ongelmia.
Etiikka
Filosofian osa-alue, joka tutkii
etenkin ihmisen olemassaoloa yhteisön jäsenenä ja ihmisen tekojen
hyväksyttävyyttä.
Eudaimonia
Monien kreikkalaisten filosofien mukaan
tärkein tavoiteltava asia elämässä. Tarkoittaa mielihyvää,
onnellisuutta ja tyydyttyneisyyttä.
Evolutionismi
Filosofinen suuntaus joka arvioi
etenkin kehityksen tärkeimmäksi asiaksi ihmisen toiminnassa ja
filosofiassa.
Ex analogia
Analoginen päätelmä
Experimentum crucis
Toimenpide, joka osoittaa hypoteesin
totuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti