Automatisaatiosta

Automaatit ovat työn laadussa helpottavia koneita, jotka voivat suorittaa tiettyjä mekaanisia toimenpiteitä sen mukaan miten ne on suunniteltu ja ohjelmoitu. Kun ajatellaan sitä, miten robotteja ja autonomisuutta voitaisiin hyödyntää tulee heti mieleen se, miten tiettyjä helpoimpia työtehtäviä voitaisiin hoitaa niillä. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi erilaiset huoltoon, siivoukseen ja ruohonleikkaukseen tarkoitetut laitteet, pakkaus ja muovaaminen, ja tietyt todella helpot ammattitehtävät kuten esimerkiksi kaupan kassan työt. Kaupan kassoja on jo koneistettu Suomessakin mutta se tulisi kuitenkin levittää entistä laajemmille alueille. Motiivina ammattien koneistamiselle etsiessä tulee mieleen etenkin se, miten koneet helpottavat, alentavat yritysten menoja, ja tuottavat ihmisille itsearvon tuntemusta, koska se ei pakota ihmisiä ottamaan vastaan pienipalkkaisia ja yksinkertaisia paskatöitä. Kaupan kassojen automatisointi tuottaa lisäksi muille ihmisille myönteistä vaikutusta, koska heidän ei tarvitse todistaa sellaisten töiden tekijöitä, jotka tekevät arvossa alempaa työtehtävää, joka tietyllä tavalla vie heidän arvonsa. Yhteiskunnan tulisi siis ottaa huomioon työnjaossaan, että sellaiset toimet, jotka alentavat ihmisen esineeksi ja yhdelle sijalle ilman mahdollisuutta edetä työurallaan sellaisissa tehtävissä joista ei voi yletä, ovat epäinhimillisiä ja sen takia niitä ei tulisi luonnollisesti ylläpitää. Tietotekniikka on jo sen verran kehittynyttä maailmassa, joten ei luulisi olevan liian vaikeaa luoda sellaista automatiikkaa, jota näiden yksinkertaisimpien työtehtävien suorittamisessa voitaisiin käyttää. Ja onhan tietysti selvää, että nämä työtehtävien automatisoinnit myös varmasti säästäisivät yritysten rahaa. Mutta onko sitten sellaista tapaa, jolla nämä erilaisten helpoimpien työtehtävien matalasti koulutetut tekijät, voitaisiin pitää työelämässä, jottei työttömyys leviäisi niin suuresti. On kuitenkin mielestäni niin, että työttömyyden ehkäisemisen sijasta tärkeämpää on se, että yksityiset yritykset hyötyvät ja taloudessa koetaan enemmän plussaa kuin miinusta. Nämä ihmiset voisivat myös olla valmista kauraa siihen, että heidät voitaisiin ohjata yksityisyrittäjiksi. Myös pitäisi karsia niitä eroja, jonka koulutus tavallisesti tekee, ja järjestettävä enemmän mahdollisuuksia valmistua esimerkiksi maisteriksi avoimen yliopiston kautta. Mikä tärkeintä, yhteiskunnan tulisi suojella enemmän työttömiä esimerkiksi sillä tavalla, jos heidän harrastuksiaan voitaisiin tukea yritysten antamien palveluiden hinnoittelussa. Toisaalta perustulo tulisi saada voimaan, ja sen tulisi voida kestää pätkätyöt ja muu ansaitseminen ja toisaalta myös oman yrityksen ylläpitämisestä saadut voitot. Myöskin se, kun työttömyyskorvaus korvattaisiin perustulolla, voitaisiin poistaa työttömyyskorvauksen saamiseen liittyvä karenssiaika. Ihmisille tulisi antaa mahdollisuuksia sosiaaliseen mobilisaatioon ja sen myötä oppimis-/opetus-/työskentely/vapaa tutkimus/harrastus-aiheisiin tulisi antaa yhteiskunnassa paljon erilaista tukea ja ohjausmahdollisuutta. Yhteiskunnan tulisi tarjota lisäkoulutusta niille, jotka menettävät automatisaation käyttöönottamisen myötä työpaikkansa. Heille tulisi lisäksi tarjota mahdollisuuksia kouluttaa itseään enemmän. Kun korkeasti koulutetut ihmiset avaavat innovatiivisia firmojaan, voidaan katsoa että siitä seuraa kokonaisuutena korkeammin koulutettu ja tasaveroisempi kansakunta, joka ei anna jäsententään tehdä paskaduuneja. Toisaalta voitaisiin helpottaa maahanmuuttajien sopeutumista siinä, että he voisivat opiskella Suomessa jopa yliopistotasolla. Korkeampi elintaso ja automatisaation tuoma voitollisuus merkitsevät sitä, että palkat olisivat suuremmat ja ne antaisivat mahdollisuuden esimerkiksi kulttuuripyrintöjen kohentamisen ja edistämiseen, koska lähes kaikki kansasta tuntisivat ainakin Runebergin ja Eino Leinon. Tekemisestä tulisi enemmän itseisarvoista kun välinearvolliset mekaaniset, tekijänsä esineeksi tekemät toiminnot tuotettaisiin koneilla. Tämän ansiosta lukioissa voitaisiin alkaa korostaa erilaisia korkeampia tieteenaloja, jotka voitaisiin jakaa alueen lukioille aiheittain. Yhteiskunnan tulisi tukea entistä enemmän yksilöllisen ja vapaan lukion järjestystä siten, että kaikki lukiolaiset voisivat perehtyä oman alansa työntekoon jo lukiossa. Lukiot tulisi yksityistää ja sen jälkeen peruskoulu, aineisiin tulisi lisätä taidehistoria, taloustiede ja filosofia. Filosofia tulisi ottaa oppiaineeksi jo alakoulussa etiikan ja tietynlaisen filosofian leikkiluonteen avulla. Lisäksi uskonnon opetus ja elämänkatsomustiedon opetus voitaisiin asettaa yhden ja saman oppiaineen sisälle. Uskonnon opetuksessa tulisi luterilaisen kirkon pänttäämisen sijasta esitellä uskontotiedettä ja sen kautta vertailla erilaisia uskontoja niiden oppirakennelmien kautta. Lipman on esitellyt lapsille opetettavaa filosofiaa tunnetuimmassa kirjoituksessa, jonka nimeä en tällä hetkellä muista. Jo niillekin ihmisille, jotka joutuvat todistamaan sitä, kun muut ihmiset toimivat heidät esineiksi alentavassa työssä, edustaa automatisoiminen vapautta ikävästä sosiaalisesta tapahtumasta. Lisäksi kansan keskiarvoisen koulutustason nousemisen ansiosta suomalaisista voisi tulla kulttuurikansa Saksan ja Ranskan malliin. Välinpitämättömyys vähentyisi ja ihmiset eivät kokisi itseään alennetuiksi sen takia mitä he tekevät työkseen. Yhteiskunnan tulisi tukea koulutus- ja työpolitiikkansa kautta sitä, että ihmiset voisivat erikoistua laajasti ja sen jälkeen edetä omalla alallaan lahjojensa mukaisesti, sekä auttaa siinä, että nuoret voivat harjoitella ja löytää ensimmäisen työpaikkansa sellaiselta alalta, johon hän on erikoistunut ja joka kiinnostaa häntä.