Pitäisikö minun pitää yllä toivoa,
itsestäni, elämästäni, siitä, ettei sen tarvitsisi loppua
että voisin vielä jatkaa ja kokea
kokea, kokea, kokea, kokea.
itsemurha on houkuttelevinta
se ei antaisi oikeutta maata sairaalan sängyssä
voisi mennä kerralla
antaa piutpaut muille ja heidän ajatuksilleen
kaikessa vihreydessään ja kunniallisuudessaan
En kuitenkaan tee sitä,
vaikka melankolia voisikin välillä jotain sellaista sanoa
haluan päästä käsiksi elämän arvoitukseen
tutkiskella sitä ja päästä selville sen sisällöstä
siksi kokemisen piirin tulee laajentua
osaanhan minä hyvin tämän pohdinnan
vaikka sen on kuitenkin päästävä vielä syvemmälle
Syvempänä oleminen elämässä on jotain mitä tavoittelen
siihen ei kuitenkaan tarvita sukelluspukua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti