Vaarinottaminen tarkoittaa Wahrnehmungia

On huolestuttavaa ja pelottavaa, että suomalaiset nuoret eivät enää osaa saksan kieltä. Tämän vuoden keväällä vain yksi prosentti ylioppilaista kirjoitti pitkän saksan ylioppilaskirjoituksissa. Monet ihmiset sanovat, että saksalainen kulttuuri on monessa mielessä läheisin kulttuuri suomalaiseen kulttuuriin nähden. Asiallisuus, jämptiys ja suoruus ovat arvoja Suomessakin, vaikka onkin sanottava, että saksalaiset ovat tiukempia työetiikaltaan kuin suomalaiset. Joskus kerran tulin teini-ikäisenä Saksasta ja matkustin junalla Tikkurilasta Kuopioon. Silloin junassa ollut myyntikärry ei tullut vaunuuni asti, ja työntekijä ilmoitti kuulutuksella, ettei pystynyt käyttämään junan hissiä. Tuollaista ei voisi koskaan tapahtua Saksassa, koska siellä kaikki tehdään perinpohjaisesti. Henkinen lujuus ja varmuus ovat ominaisuuksia, jotka korostuvat etenkin saksalaisessa kulttuurissa ja saksan kielen välityksellä myös suomalaiset ovat saaneet niistä osansa. On sanottu, että saksalaiset ja suomalaiset ovat Euroopan suurimpia soturikansoja. Vaikka lisäisin edelliseen serbit, on kuitenkin sanottava, että saksalaiset kulttuurivirikkeet ovat aina lisänneet ryhtiä suomalaisiin. On selvää, että esimerkiksi kaupan alalla suomalaisten tekemiset Saksasssa ja saksalaisten kanssa vaikeutuvat, koska englannin kielellä tapahtuvat myyntipuheet eivät herätä saksalaisissa samankaltaista luottamusta kuin jos kaupan tekeminen tapahtuisi saksan kielellä. On myös totta, että saksalaiset eivät osaa englannin kieltä yhtä hyvin kuin suomalaiset, vaikka nyt esimerkiksi entisillä Itä-Saksan alueilla. He eivät halua sitä käyttää, koska he tajuavat oman kulttuurinsa merkityksen ja miten kieli voimistaa sen vaikutusvaltaa. Onhan esimerkiksi niin, että ulkomaiset elokuvat ja sarjat monesti dubataan saksaksi Saksan televisiossa. Englannin vaikutusvallan myötä myös Suomen viralliset kielet suomi ja ruotsi vähentyvät merkityksessään, sillä on jo nykypäivänä tyypillistä, että nuoret saattavat menestyä englannin kielessä paremmin kuin omassa äidinkielessään. Esimerkiksi espanjan tai japanin opiskelu ei tue suurella tavalla suomalaiseen kulttuuriin liittyviä pyrkimyksiä. Suomalainen yliopisto oli pitkään eniten saksalaisesta kulttuurista virittynyt ja saksan kieli tunnettiin etenkin tieteen kielenä, mistä myös monet suomalaiset sukupolvet omaksuivat tieteen etiikkaa – kaiken tutkimuksen ydinalueet olivat Material und Methode. Saksan kieli on myös hyvin katu-uskottava kieli, koska se kuulostaa lujalta ja lauserakenteet ja syntaksi ovat loogisia ja järjestelmällisiä. Ruotsin kieli on paljon lähempänä indoeurooppalaisena kielenä saksan kanssa kuin suomen kieli. Sen takia Ruotsissa nuoretkin opiskelevat paljon aktiivisemmin saksaa kuin suomalaiset nykyään. Saksalainen kulttuuri on monessa mielessä toiminta-aktiivisin ja tieteellisin kulttuuri, joka tuottaa myös taiteilijoita ja filosofeja. Voidaan katsoa suurimman määrän eurooppalaisista filosofeista olleen peräisin saksalaiselta kulttuurialueelta. Saksan osaaminen tuo ihmisiin järjestelmällisyyttä ja loogisuutta. Esimerkiksi Hackmanin pääkonttorissa Viipurissa käytettiin vielä 1900-luvulla saksan kieltä yrityksen ensimmäisenä virastokielenä. Hackmanien ohessa monet muut nykyiset suomalaiset kulttuurisuvut ovat tulleet Saksasta, ja monesti omaksuneet ruotsin kielen pääasialliseksi kielekseen. Tässäkin on kuitenkin joitain poikkeuksia, koska esimerkiksi Krohnien kulttuurisuvun jäsenistä suurin osa omaksui jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa suomen kielen ensimmäiseksi kielekseen, esimerkkinä Julius Krohn, suomen kielen ja kirjallisuuden professori. Suomalainen kulttuuri köyhtyy sitä myötä, kun saksan kielen osaajien määrä vähenee entisestään. Olli von Becker YTM ja oikeustieteen opiskelija