Suomalaisesta kulttuurista ja muista eurooppalaisista kulttuureista

Suomalaiseen kulttuuriin liittyy paljon hyviä piirteitä, jotka kaikki tiedämme. Suomalainen sisukkuus on yksi sellaisista. Suomalaiset eivät anna periksi tärkeiden asioiden kohdalla. Kuitenkin monesti se, millaiset asiat kokee tärkeäksi vaihtelevat jopa samojen suomalaisten keskuudessa. Monessa mielessä se on kielteinen asia suomalaisissa, että täällä korostetaan mielestäni liian paljon urheilua kaikkien merkittävien kulttuuriarvojen kustannuksella. Tämän takia monesti etenkin nuoret ihmiset ovat kovia ja raakalaismaisia. Suomalaiset ovat tavallisesti osallistuneet aktiivisesti oman maansa puolustamiseen, mikä johtaa varmasti juurensa suomalaisten sisukkuuteen ja jossain mielessä varmaankin myös haluun tapella toisten kanssa, joka mainitusta hyödystä huolimatta ei ole mikään kehittynyt ominaisuus. Tämä ilmenee siinä, kun ajatellaan paljonko maassa tapetaan ihmisiä ja kuinka usein tarvitaan poliisia väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisemiseen. Kuitenkin tietyt jaetut arvot ovat tärkeitä esimerkiksi maanpuolustuksessa, ja on sanottava, että Suomen reserviläisyyteen perustuva armeija on poikkeuksellinen ja mielestäni se osoittaa vielä tänäkin päivänä sen, että maalla on kapasiteettia vastustaa tarvittaessa itäistä vihollistamme. Lisäksi Suomella on koko Euroopan suurin tykistö, noin 1500 tykistöasetta. Voidaan mielestäni sanoa, että yleissuomalainen kulttuuri ei monestikaan tue merkittävimpiä yleiseurooppalaisia kulttuuriarvoja, ja sen takia mielestäni tulisi korostaa paljon enemmän saksalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia kulttuuriarvoja. Mielestäni pitäisi velvoittaa suomalaisessa koulussa opiskelevat lukemaan ainakin joko pitkän saksan tai pitkän ranskan. On selvää, että suomalaista kulttuuria ainakin sen älyllisemmässä ja sivistyneemmässä mielessä ovat pitkään olleet järjestämässä suomenruotsalaiset, ja sen takia ruotsin kielen opiskelua tulisi myös rohkaista enemmän, mutta siinäkin tulisi kiinnittää korostuneempaa huomiota kielen historiaan, ja laittaa oppilaat lukemaan vanhoja asiakirjoja, historiateoksia ja opinnäytteitä. Mielestäni ruotsin kelen asema perustuu Suomessa etenkin siihen, että se oli hallinnon ja tieteen kieli pitkän aikaa ennen kuin suomen kieli kehittyi tarvittavan paljon. Mielestäni Suomessa tulisi korostaa etenkin saksalaista kieltä ja kulttuuria sen takia, koska suomalaiset ja saksalaiset ovat monessa mielessä ominaisuuksiltaan sukulaiskansoja, vaikkakin mielestäni työetiikka ja työn järjestäytyneisyys on vieläkin Saksassa Suomea korkeammalla tasolla. Mielestäni on väärin, jos täysin paikalliset yritykset ja pk–yritykset yleensä, jotka useimmissa tapauksissa toimivat varsin paikallisella ja epäkansainvälisellä tasolla, ottavat nimekseen englanninkielisiä nimiä etenkin vanhoille ihmisille tutumpien ja helpompien suomenkielisten nimien sijaan. Kulmahenkisyyttä tulisi korostaa, eli tukea paikallisia yrityksiä, ja ei suuntautua kaikessa kuluttamisessa kansainvälisiin megafirmoihin. Yleensäkin mielestäni suurempia yrityksiä tulisi verottaa enemmän, ja etenkin huomioida se, mitkä hyödykkeet ja tavarat koetaan tärkeimmäksi. Röyhkäkapitalismi, joka katsoo pelkän profitin hyväksi ja joka ahmaisee pienemmät yritykset yksitellen ei ole täysin hyväksi. Englantilaisia on joskus kuvattu termillä ”Land of shopkeepers”, ja mielestäni tässä voitaisiin ottaa mallia Suomessakin. Kulmahenkisyys tarkoittaa siis sitä, että lähialueen yritysten liiketoimintaan otetaan osaa paljon aktiivisemmin kuin mikä on ollut tavallista Suomessakin viime aikoina. Saksalaiset ovat lujia, varmoja ja työteliäitä. En voi olla sanomatta, että oma sukutaustani on aina kiehtonut minua, ja etenkin yhteys Saksaan on aina ollut minulle ylpeyden aihe. Mielestäni esimerkiksi suomalaisten koulujen tulisi pyrkiä vaikkapa opiskelijoiden kansainvälisessä vaihdossa siihen, että suomalaiset koululaiset kävisivät etenkin Saksassa mutta myös esimerkiksi Eestissä, koska se on ollut baltiansaksalaisten kautta paljon vanhempi ja kehittyneempi kulttuuri Suomeen verrattuna. Mielestäni suomen ja ruotsin kieltä tulisi korostaa koulussa enemmän kuin esimerkiksi englannin kieltä, koska nykyaikaiset nuoret saavat kosketusta englannin kieleen paljon enemmän vapaa-ajalla helppousteknologian avustamana. On mielestäni hullunkurista jos nykyaikana lapset ja nuoret osaavat paremmin englannin kieltä kuin omaa äidinkieltään. Mielestäni kouluissa tulisi korostaa enemmän päässälaskua ja ei hyväksyä laskinten ja muiden apuvälineiden käyttöä matematiikan tunneilla. Olen katsonut kerran netistä Hongkongilaisen koulun matematiikan tuntia, jossa opettaja kysyi varsin kehittyneitä päässälaskuja, jossa näkyi kuinka suurin osa oppilaista viittasi muutaman sekunnin jälkeen kysymyksestä. Ja kyseiset lapset olivat noin 10-vuotiaita. Minuun on mielestäni äitini puolelta siirtynyt von Beckereiden stiff-upper-lip-tyyli. Sanotaan, ettei aristokraatin sovi hymyillä ainakaan ilman hyvää aihetta. Äitini serkku sanoi omasta isoisästään, eli minun isoisäni isästä, että oli nähnyt tämän hymyilevän tai nauravan vain yhden kerran. Se tapahtui silloin, kun äitini serkku ja ukkinsa olivat olleet kokemassa katiskaa Virrantalon rannassa, ja kun kävi ilmi, että katiskassa oli piisami, oli äitini serkku sanonut, että ”kato ukki, siellä on apina!”, johon ukkinsa oli nauranut kovasti ja perusteellisesti. Mielestäni hillittyys ja mielen tasaisena pitäminen tärkeiden asioiden takia kertoo yläluokkaisuudesta, ja voin sanoa, että äitinikin kuuluu tuohon ryhmään. Olen esivanhempiani tutkiessa huomannut sen, että monet heistä ja vaikka olivat eri sukuja, asuivat Ruotsissa etenkin Länsi-Göötanmaalla. Toinen ulkomaalainen paikka oli Fifen alue Skotlannissa. Minun pitäisi paikantaa tarkemmin kaikkien naisenlinjaisten esivanhempien vaiheet ja heidän liitteensä päätöksentekoon, armeijaan ja suurempiin kulttuureita mullistaneisiin tapahtumiin. Aion hankkia Johan von Beckerin muotokuvan Ruotsista Suomeen. Lisäksi aion hankkia Adolf von Beckerille muistolaatan Pariisiin sen talon kylkeen missä hän asui Montmartressa Pariisissa. Lisäksi otan selvää siitä voidaanko Johan Wilhelm von Beckernille annettu vapaaherran arvo siirtää Suomeen ritarihuoneelle kirjatun von Becker-suvun jäsenille, joka oikeuttaisi suomalaisille von Beckereille oikeuden vapaaherran ja vapaaherrattaren titteleihin. Lisäksi aion hoitaa sen asian, että Luikonlahdentien nimi Kaavilla muutetaan Virrantalontieksi, koska se kulkee Virrantalon tilan maiden läpi Retusen rantaan. Aloitan tekemään väitöskirjaani todennäköisesti joko Ranskassa tai Englannissa. Sitten on tarkoitus saada Fulbright-scholarship, jonka avulla voisin lähteä vierailemaan esimerkiksi Harvardiin, Princetoniin tai MIT:hn. Minulla oli aiemmin suunnitelmissa mennä Princetoniin tekemään väitöskirjaa Peter Singerin ohjattavana, mutta hän kieltäytyi käytännöllisten seikkojen takia, kirjoitti että ohjaa vain oman yliopistonsa tohtorikoulutettavia, ja mielestäni hän on äskettäin tiedottanut, että tämä lukuvuosi on hänelle viimeinen Princetonissa. Mielestäni Suomessa tulisi korostaa enemmän yhteyttä suuriin eurooppalaisiin kulttuureihin kuin yhteyttä rahvaanomaiseen pseudoenglantilaiseen mahtikulttuuriin Atlantin toisella puolen. Tärkeimmät kulttuurit, joista tulisi ottaa oppia ovat saksalainen, ranskalainen ja englantilainen kulttuuri. Spenglerin ja Toynbeen mielessä tulisi tutustuttaa nuoret ihmiset kulttuurikausien muoto-oppiin, ja historian opetuksen yhteydessä tulisi opettaa koululaisille ja opiskelijoille myös historian filosofiaa, sitä miten historiaan voidaan suhtautua monenlaisilla tavoilla. Tässä tietysti tavoitteena pitäisi olla parhaimman mahdollisen historian suhtautumistavan löytäminen. Rahvaanomainen amerikkalainen kulttuuri ei ole niin kehittynyt, että sieltä tulisi ottaa minkäänlaisia kulttuurisia virikkeitä vastaan. On selvää, että natomaana Suomi tarvitsee Yhdysvaltoja, koska se on ehdottomasti kehittynein ja ulottunein maa sotilasteollisuudessa ja uudenlaisten aseiden ja asejärjestelmien kehittelyssä. Mielestäni voidaan sanoa, että suomalainen kulttuuri kaipaa edelleen virikkeitä sitä suuremmista ja kehittyneemmistä kulttuureista. On tietysti olennaisen tärkeää, että Suomi on nykyään sekä Euroopan Unionissa että Natossa. Mutta näiden hallinnollisten yhteenliittymien jäsenyyden lisäksi tarvitaan ponnekkaasti eurooppalaisuuteen avoimesti suuntautuvia suomalaisia yksilöitä, jotka voivat omalla esimerkillään olla johtamassa suomalaista kulttuuria kehittyneemmäksi olemalla ja muistamalla koko ajan liitteemme vanhempiin eurooppalaisiin kulttuureihin. Kulttuurikansojen kirjallisuuden lukeminen alkukielillä on tärkeää. Kuitenkin historian opetuksen yhteydessä tulisi myös opettaa kulttuurikansojen ja niiden kulttuurimuodostelmien historiaa sillä tavoitteella, että oppilaiden ajattelukyky parantuisi, eli kulttuuria tulisi pyrkiä ymmärtämään kokonaisuuksina, ja arvostaa sen perusteella kulttuuria itseään eikä mitään urheilulajeja. Mielestäni maailmankuvien ja arvojen opettamisessa tarvittaisiin sitä, että kouluissa opetettaisiin arvojen, asenteiden ja arvostelukyvyn kritiikkiä. Arvot ovat asioita, joita pidämme arvossa, asenteet monesti johtavat arvojen omaksumiseen, ja arvostelukyky monesti määrää sen, millaiset asenteet ihminen omaksuu oman toimintansa ja arvottamisen perusteiksi. Yleiseurooppalainen kulttuuri-ihmisyys olisi todellakin tämänkin pyrkimyksen taustalla. Olisi perustettava von Becker-suvun sukuyhdistys ja yhdistykselle nettisivut ja hallitus. Myös olen suunnitellut Reinhold von Beckerin perinneyhdistyksen perustamista ja myös niille tulisi tehdä nettisivut ja koota kokoon hallitus. Kansainvälisten kulttuurisukujen tuntemus ja näihin kuuluneiden ihmisten teot ja ajatukset tulisi ottaa yhteiskunnassa paremmin huomioon. Joulu on tulossa kaikessa kaupallisuudessaan ja epäpyhyydessä. Autan erästä perhettä, jonka vanhemmista molemmat ovat kuntoutustuella mielenterveysongelmien takia, pienellä lahjoituksella ja lahjalla. Pitäisi todellakin muistaa jouluna se, ettei kaikilla mene taloudellisesti niin hyvin, että kaikki jouluun liittyvät asiat ja tavarat olisivat kaikkien saatavilla samalla tavalla. Toivottavasti voin ainakin vähän helpottaa näiden ihmisten joulutunnelmaa ja sitä, miten he pystyvät tilanteestaan huolimatta tarjoamaan jotain juhlaan kuuluvaa lapsilleen. Vaikka kansainvälisen kapitalismin kieli on englanti, mutta toisaalta se ei tavallisesti kuitenkaan ole Englannin englanti, vaan Amerikan englanti, tulisi kulttuuristen arvojen korostamisessa ja kulttuurin perusteiden opettamisessa korostaa etenkin saksaa, ranskaa ja Englannin englantia. Vaikka Yhdysvallat ovat suurin kapitalistinen yhteiskunta, ei olisi haittaa siitä, jos suomalaiset yritykset käyttäisivät sellaista protektionismiin viittaavaa mallia, jossa kauppaa pyrittäisiin tekemään etenkin senmaisten yrityksien kanssa, jotka voivat vaikuttaa myönteisellä tavalla suomalaiseen kulttuuriin, oli se sitten suomen tai ruotsinkielistä mallia. Mielestäni suurimmat suomalaiset ovat Mannerheim ja Pentti Linkola. Mannerheim oli suuri soturi ja valtiomies, joka otti vastuuta jokaisessa tilanteessa, joissa häntä tarvittiin. Linkola ei pelännyt ottaa kantaa asioihin omalla tavallaan, joka on myös vastuunkantoa. Linkola ei välittänyt ollenkaan siitä, miten häntä ympärillä olevat ihmiset ajattelivat asioista tai hänestä, ja hän ei välittänyt elämän raskaudesta, toisaalta Mannerheimkin nukkui koko ikänsä kenttäsängyllä, mikä löytyy hänen Kaivopuistossa sijaitsevasta kotimuseostaan vielä tänäkin päivänä. Lisäksi Linkolallakin oli aatelista taustaa sen lisäksi, että hänen molemmat vanhempansa olivat oppinutta yläluokan sivistyneistöä. Hänen isoäitinsä äidin puolelta oli omaa sukuaan von Fieandt ja äitinsä isoäiti von Essen, mitä kautta muodostuu hänen yhteytensä Beckereiden sukuun. Linkola oli muistaakseni äitini neljäs serkku tuon Essenien yhteyden kautta. On mielenkiintoista miten tiettyihin sivistys- ja aatelissukuun kiertyneitä vielä tänäkin päivänä tiettyjen sivistysaloilla työskentelevien merkittävien hahmojen alkuperät ovat. Olen ollut tekemisissä von Becker-suvusta kirjoittamieni historiikkien ja Reinhold von Beckerin elämäkerran yhteydessä historian emeritusprofessori Ohto Mannisen kanssa. Selvitin huvikseni vähän hänen alkuperäänsä netissä, ja kävi ilmi, että hänenkin esivanhempiinsa kuuluu Esseneitä, eli on myös kaukaista sukua Beckereille. Saksalaiset ovat lujia ja perusteellisia, ranskalaiset monella tapaa hienostuneita ja lahjakkaimpia etenkin kuvataiteessa, englantilaiset itsenäisiä ja ylpeitä. Näistä kulttuureista suomalaisten tulisi ahkerasti ottaa oppia.