Miten Pertunmaan väestö kehittyi noin sadan vuoden ajalla alkaen 1920-luvusta
Pertunmaalta muutti moni perhekunta tai nuorukainen pois etenkin 1960- ja -70 luvuilla. Karjalaisia siirtolaisia Pertunmaalle tuli sotien aikaan ja niiden jälkeen. Kun Pertunmaan itsenäinen kunta perustettiin vuonna 1926, liittyi siihen 1739 asukasta Hartolasta ja 347 asukasta Joutsasta, Näiden ohessa siihen liitettiin emopitäjä Mäntyharjun alue, joka koostui 2627 asukkaasta, eli Pertunmaalla oli sen historian alkuvaiheessa 4713 asukasta, Asukkaiden henkilökirjaluku vuoden 1926 lopussa oli peräti 4894 henkeä.
Sen jälkeen syntyvyys oli jonkin aikaa runsaampaa kuin kuolleisuus. Syntyvyys kuitenkin vähentyi 1920-luvun noin sadan lapsen kautta 1930-luvun alun 90 lapsen ja 30-luvun lopun 80 syntyneeseen. Pertunmaan asujaimisto olisi tavoittanut vuosien 1926-1946-välisenä ajanjaksona ainakin 400 asukkaan nousun, jos ihmiset eivät olisi muuttaneet pois, sillä tuona aikana syntyvyys oli paljon suurempaa kuin kuolleisuus. Pertunmaalla syntyneiden lasten lukumäärä oli ollut kyseisenä ajanjaksona 19,9 lasta vuodessa, kun taas kuolleiden määrä oli keskimäärin 15,5 asukasta.
Pertunmaalla oli suhteellisen vähän muodostettuja avioliittoja, joka vei luonnollisesti syntyvyyttä alaspäin. Kuitenkin jo tuohon aikaan muuttoliike muualle oli kohtalaisen suurta ja se kosketti etenkin naimaiässä olevia kuntalaisia. Pertunmaan historiassa on hauskahko aiheeseen liittyvä lainaus: ”Pappien mukaan avioelämä aloitettiin hyvin usein jo ennen vihkimistä”. Ja tästä huolimatta suhteellisen vaatimaton lisääntyneisyys.
Kuntalaisten muuhun Suomeen kohdistuva muuttoliike oli petoksellista Pertunmaan kannalta. Lähtijöiden luku oli vuosina 1926-45 yli kuusisataa henkilöä enemmän kuin mihin tulijat riittivät. Naiset olivat tuolloinkin innostuneimpia muuttajia ja kuntaan muuttaneita oli 56,7 prosenttia naisia ja ulosmuuttaneita 56,3.
Suomalainen yhteiskunta oli vielä viime sotien aikaan agraarisvaltainen, ja koska miehillä oli tehtäviä maa- ja metsätalouden piirissä enemmän kuin naisilla, pysyivät miehet useammin kotiseuduillaan. Pulakauden vaikutuksia oli kuitenkin sekin, että vuonna 1933 muualle muuttaneita pitäjästä oli pelkästään 130 asukasta.
Jonkinlainen maataloudesta pakeneminen oli syynä negatiiviseen muuttoliikkeeseen. Mikkelin läänin kaikki kunnat kärsivät muuttotappioista. Pertunmaallakin väestötappio oli yli 10 promillea pitäjän asukkaista. Pertunmaa oli siis hyvin tyypillinen muuttotappiokunta Mikkelin läänistä. Muuttotappio johtui mm. matalasta teollistumisen asteesta mutta myös suuresta tilattoman maalaisrahvaan määrästä.
Vuodesta 1926 vuoteen 1939 eniten entisiä pertunmaalaisia kiinnosti Mäntyharju 296 muuttajalla, Helsinki 227 muuttajalla Heinolan maalaiskunta 195 muuttajalla. Helsingissä pertunmaalaisten suuri osa asui etenkin Sörnäisessä, tunnetulla työläisalueella. Paperitehtaat vetivät entisiä pertunmaalaisia etenkin Kuusankoskelle, Kymiin, Kotkaan ja Valkealaan. Muuttajia oli myös paljon Hollolaan ja Lahteen menijöissä. Kuopio ja Varkaus eivät olleet samalla tavalla olennaisia.
Pertunmaalle muuttajia oli etenkin lähialueen kunnista, kuten Mäntyharjulta 334 asukasta, Hartolasta 263 asukasta, Heinolan maalaiskunnasta 115 asukasta ja Joutsasta 103 asukasta. Helsingistä vuosien 1926-39 aikoina oli 70 asukasta, jotka tulivat muuttajina Pertunmaalle, joista todennäköisesti suurin osa oli paluumuuttajia. Sotavuodet toivat senkin muutoksen, että kunnan väkiluku alkoi nousta vähitellen.
Karjalainen siirtoväki toki lisäsi väetsöä jo itsessään. Näissä sodissa pertunmaalaiset antoivat suuren uhrin, koska talvisodassa kaatui 51 kuntalaista ja jatkosodassa peräti 117.
On huomioitava myös se, että pertunmaalaisia lähti 1800- ja 1900-luvuilla paljon myös Venäjälle etenkin Pietariin ja Inkerinmaalle, sekä Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin. Venäjälle muuttaminen oli ymmärrettävästi yleisempää keisarin aikana. Kuitenkin Pertunmaan kirkkoherra on vielä 1940 kirjannut ylös pertunmaalaisia olevan Venäjällä 99 miestä ja 82 naista. Näistäkin suurin osa on varmasti entisiä punikkeja punakapinan ajoilta. Ruotsiin muuttaminen oli yleisempää kuin Amerikkaan pysyvästi lähteminen, ja tätä muuttoliikettä tapahtui etenkin 1970-luyvulla.
Siirtomäen paluu Karjalasta nostatti kunnan asukkaiden väkiluvun 4848 asujaan, samalla kun siirtoväkeä oli vuoden 1947 loppupuolella kaikkiaan 294 asukasta. Kuitenkin karjalaisen siirtoväen osuus oli eteläsavolaisittain varsin pieni, se oli kolme prosenttia kunnan asujaimistosta.
Pertunmaan väestönkasvulla oli kuitenkin muukin syy karjalaisten lisäksi: sotilaiden kaipaus leipään ja naiseen. Suurten ikäluokkien aikana etenkin vuonna 1947 syntyvyys oli korkea, jolloin syntyi 131 uutta asukasta. Parhaimpina vuosina syntyvyys oli aina vähintään 100.
Kuitenkin pian alkoi järjestelmällinen maaltamuutto, kun yhteiskunta- ja palvelurakenne muuttuivat kun esimerkiksi maatalouden sivuelinkeinot kuten uittotyöt ja metsätyöt alkoivat olla vähemmän yleisiä. Pienviljelijöiden vaatimattomat hehtaarit ja arvottomaksi tehdyt hakatut metsät eivät taanneet samalla tavalla elantoa kuin mahdollisesti oli aiemmin totuttu tai ainakin mihin totuttiin. Vuosien 1950 ja 1980 välisenä aikana pertunmaalaiset vähenivät kolmanneksella. Kun suuret ikäluokat tulivat työikään 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa, oli muutos selvä.
Vuosien 1950-1975 välisenä periodina Pertunmaan väkiluku aleni 1500 asukkaalla, vaikka syntyvyys oli 285 henkeä enemmän kuin kuolleisuus. Pertunmaan muuttotappio oli pahimmillaan vuosina 1961, 1970 ja 1974 yli sata henkeä per vuosi.
Vuonna 1950 Pertunmaalaiset kasvoivat 101 uudella syntyneellä asukkaalla. Toisaalta vuonna 1975 tuo luku oli enää kaksikymmentä vastasyntynyttä. Vuosien 1975-1985 välisenä aikana Pertunmaan asujaimisto pieneni peräti 17,5 prosentilla.
Maalta pakeneminen on ollut suurin Pertunmaan kunnan asujaimiston pienentäjä. Pertunmaan väkiluku pieneni vuoteen 1965 tullessa alle neljän tuhannen, vuoteen 1978 tullessa se alitti kolmen tuhannen. Alle kahden tuhannen väkiluku saapui vasta 2000-luvun alkuvuosiin tullessa.
Olli von Becker
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti