Kommentaariaatti ja sitä ohjaileva ontokratia levittävät yhteiskuntaan omanlaisiaan arvoja, joiden on tarkoitus sumentaa tiettyjen pysyvien ja itseriippuvaisten arvojen merkitystä yhteiskunnassa. Arvojen ohjaileminen tapahtuu niiden pohjalla olevan merkitys-/arvorekisterin kautta. Kun tiettyjen ajattomien symbolien eli syväsymbolien olemassaolo pyritään ehkäisemään tuomaan tilalle tiettyjen suvaitsemattomien ihmisten omistamia arvostuksia, joihin liittyy etenkin manipulatiivisuus, hierarkkisuus ja jumittuminen olemisen materiaaliseen puoleen. Syväsymboli tarkoittaa mielen alitajunnassa ja esitietoisuudessa olevien merkityksen ja arvon aiheiden symboleita, jotka nimensä mukaisesti liittyvät etenkin olemisen hienostuneelle, diskreetille ja syvälliselle tasolle ja sen symboleihin. Syväsymboli tarkoittaa etenkin uskontojen maailmaan tuomaa henkistä ja hengellistä tasoa, joka voidaan iän ja jaksavuuden kautta tulkita ajattomaksi totuudeksi. Vertailukohdalliset symbolit ovat sellaisia symboleita, jotka liittyvät etenkin ristiriidan tuomiseen vapaiden instituutioiden keskelle. Ne tuovat siis symboleihin ja niitä seuraaviin merkityksen ja arvon tasoihin pysyvyyttä ja sitä mahdollisuutta, että tämän relativistisen ja reaktiivisen kommentaariaatin pyrkimys saada instituutioita valtaansa, ja sen takia käyttää niitä postomodernistisen kommentoinnin apuna, jonka myötä minkäänlaista ainuislaatuisuutta tai originellia älykkyyttä ei ilmene. Olen sitä mieltä, että ihmiset ovat kyvyllisiä objektiivisten arvojen tavoittamiseen, vaikka ne tulevatkin maailmaan pääasiassa subjektiivisina tunteina. Voidaan sanoa, että objektiivisuuden pohja lepää sellaisella tasolla, johon edes nykyaikaisen etiikan ei tulisi millään tavalla puuttua. Arvojen universalistisuutta voidaan tarkentaa ajattelussa korostamalla ajattelun pysyvyyksiä, jo pieneltä iältä alkaen. Perusteellisin pysyvyys yhteiskunnassa on vapaus, jonka se tarjoaa omille kansalaisilleen. Sosialistien peruskoulu-uudistuksen myötä kouluista pyritään viemään vapaus ja monissa tapauksissa myös vapauden mahdollistama luovuus. Tämä uudistus paapoo lapsia ja nuoria ja on varmasti omiaan muuttamaan lasten ja nuorten koulussa jaksamisen mahdollisuutta. Vertailukohdalliset symbolit ovat siis sellaisia symboleita, jotka aina pyrkivät viemään joiltain vapautta ja antamaan sitä epäoikeudenmukaisesti jollekin tarkasti määritellylle taholle, joka on tässä tapauksessa ontokraattisen eliitin jäsenet. Vertailukohdalliset symbolit ovat siis joukkoonsa toisiin imeytyneet symbolit, jotka sen takia ovat suuresti riippuvaisia toisista instituutioista, jonka myötä yksikään instituutio ja yksikään instituutioihin kuuluva ihminen ei voisi olla vapaa, ja sen myötä yhteiskunnassa vähitellen kaikenlaisten sosialististen hallituksien myötä edustuma väestönosa aiheuttaa sen etteivät kaikki ihmiset loppujen lopuksi voi itse kokea itseään vapaiksi vaan se johtuu aina jostakin välittäjästä, jossa tehtävässä ainakin osa porukasta voi luulla, että kaikesta vapaudesta ja hyvyydestä pitää kiitellä pääministeriä ja presidenttiä. On siis selvää, että vapaus ja sen mahdollistamat symbolirakenteet aiheuttavat tulkituksi tullessaan mahdollisuuden oikeanlaisille itsestään riippuvaisille ihmisille ja vain itsestään riippuvaisille instituutioille, jotka eivät ole kommentaariaatin manipuloimia. ihmisten keskuuteen epäoikeudenmukaisuutta. Loppujen lopuksi henkilöllisellä tasolla on aivan samantekevää, ketkä ihmiset edustavat äänestäjiään ja Suomen valtiota papattamalla vuorotellen eduskunnan sisäistä dialektia ja murretta, jonka tarkoitus on ohjata ihmiset ja muut poliitikot pois tärkeämmistä asioista ja niin sanotusti estää varsinaista muutosta omalla epäselvällä puheellaan. Ja yksi ryhmä joka ylläpitää tällaista postmodernistista kommetointirealismia, ovat journalistit ja esimerkiksi suurin osa yliopiston tutkijoista. He siis saavat ideologista nautintoa siitä, että voivat muuttaa arvojen tasapainoa yhteiskunnassa, ja monissa tapauksissa ainakin iäkkäämmän ikäpolven edustajat olivat yleensä taistolaisia, ja nykypäivänä tilanne on muuttunut sillä tavalla, että ainakin itsensä mukaan entisistä kommunisteista on tullut Vasemmistoliiton ja Vihreiden vasemmistosiiven edustajia. Voidaan siis sanoa, että yksi perustavin vertailukohdallisen symbolin arvostamisen alaan kuuluva asia on ainakin tuloverotus, ja tässä voidaan havaita se, että kyseessä ovat todellakin vasemmistoliton manipuloijat, jotka asettuvat toistuvasti nokitukseen kunnollisten ihmisten järjestämien instituutioiden ja näiden ihmisten olemassaolon kanssa. Vertailukohdallisuus vallitsee sen kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa ihmisten ei anneta ottaa vastuusta ja kantaa huolta omista asioistaan. Vertailukohdalliset poliitikot ovat sellaisia, että he koko ajan haluavat vähentää vapautta ja lisätä yhden ihmisryhmän oikeuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti