Mielestäni ihmiset koostuvat etenkin kollektiivisesta ja yksilöllisestä osasta, Enemmän kollektiivia muistuttavat ovat etenkin kiinnostuneita toisten ihmisten mielipiteistä ja ajatuksista ja käyttävät aikaansa toisten ihmisten ja heidän mielipiteidensä ja ajatuksiensa analysointiin. Yksilö pyrkii aina saamaan omakohtaisen kokemuksen jostain asiasta ennen kuin alkaa tehdä siitä pysyvämpiä ja syvempiä arvioita.
Monesti jonkinlainen poikkeavuus voi olla tällaisessa tilanteessa vedenjakajana. Esimerkiksi eräässä tv-ohjelmassa oli poika, joka kiroili jatkuvasti kadulla, ja näin ollen ihmiset luulivat hänen puhuvan heille, ja tuo aiheutti koomisen efektin. Kuitenkin tuo nuori mies oli kokenut, että ollessaan treffeillä jonkin miellyttävän tytön kanssa, nuo kiroiluoireet olivat vähentyneet, ja hän koki olevansa pienemmässä ahdistustilassa. Kuitenkin kun tuota nuorukaista seurattiin useiden jaksojen verran, tapasi hän kerran erään nuoren ja kiltin oloisen tytön, joka vaikutti ihastuneelta kiroilevan miehen asenteeseen. Eli on mielestäni kummallisen luonnonoikun tulos, jos jonkinlainen ominaisuus, josta pyrkii eroon, viehättääkin esimerkiksi vastakkaista sukupuolta, kuten oli tässä tapauksessa.
Myös niin sanotuksi ”pahaksi pojaksi” luuleminen, esimerkiksi sen perusteella, että joku voitaisiin kollektiivin toimesta todeta moraalittomaksi, on ristiriidassa sen kanssa, jos tällaisella miehellä on oma moraalijärjestelmä, jonka kautta hän haluaa toimia. Mutta onhan todettu, että kuukautiskierron tietyssä vaiheessa pahat pojat miellyttävät naisia ja minä olen henkilökohtaisesti aina kokenut tuollaisen luulottelun kuvottavaksi. Tähän liittyy yksilöllisyys eli se, ettei kaikkien muiden moraalin tarvitse muistuttaa yksittäistä yksilöä, koska on mielestäni selvää, että eettinen vakaumus tulee vain yksilöllisyyden kautta, ja lauman ja massojen moraali on etenkin lauman moraalia, jossa huomioidaan vain pintapuolisuudet, yleistykset ja ennakkoluulot.
Massoilla on etenkin monesti naisten tapauksessa tapa jakaa omia kokemuksiaan, mistä esimerkkinä on tämä järjenvastainen ja miesvastainen me-too-liike. Eli tuo nimi ”minä myös” kuvaa oikein hyvin massojen kokemustiedettä, jossa toisen ihmisten mukakokemus aiheuttaa sen, että toiset samaan viiteryhmään jotenkin kuuluvat alkavat toistaa mielessään samaa kokemusta. Massoille kollektiivin tuomio tai ylentäminen on totaalista. Eli kun riittää massojen jäseniä, jotka vain toistavat toistensa mielipiteitä, muuttuu tällaisen mielipiteilyn kohde merkitsemään yhtä ja samaa ennakkoluuloilun kohdetta, joka suhtautuminen ei perustu järkimaailmaan.
Jo koulussa tulisi alkaa opettamaan lapsille ja nuorille riippumatonta ja ennakkoluuloista vapaata päättelyä. Tämän takia kouluihin tulisi ottaa uudeksi aineeksi Arvojen, asenteiden ja arvostelukyvyn kritiikki. Myöskään mielestäni ei haittaa toisi, jos elämänkatsomustieto ja tunnustukseton uskonnonopetus yhdistettäisiin etenkin matalimmilla luokka-asteilla.
Olli von Becker
YTM ja oikeustieteen opiskelija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti