Opetussuunnitelma tarkoittaa maanlaajuista koulujen opetustarjontaa eli curriculumia. Sitä ollaan Suomessa noudatettu kauan. Siinä ei olla kuin kokeilukoulujen ja erityiskoulujen kohdalla tehty poikkeamia. Opetussuunnitelmalla Suomen valtio on pyrkinyt takaamaan, että kaikki Suomen nuoret saisivat yhtäläisen ja toisiaan nähden vertailukelpoisen koulutuksen. Mielestäni opetussuunnitelma ei kuitenkaan ole täydessä määrin myönteinen asia. On selvää, että lapsilla ja nuorilla on omia toisistaan poikkeavia mielenkiinnonkohteita. Joku voi olla kiinnostunut luonnontieteistä, humanistisista tieteistä, kielistä, urheilusta tai vaikka luovasta itseilmaisusta. Siihen nähden opetussuunnitelma ei ota huomioon näitä poikkeavia kiinnostuksen aiheita, vaan se pakottaa kaikki pänttäämään perse penkissä kaikenlaisia epäolennaisuuksia, joita tuollainen nuori ei välttämättä koskaan myöhemmässä elämässään tarvitse. Esimerkiksi minä olen inhoamani matematiikan oppiainetta hyödyntänyt koulun jälkeisessä elämässä tasan siten, että olen joutunut joskus käyttämään neljää peruslaskentatapaa, ja näin on varmasti monilla muillakin. Opetussuunnitelmasta luopuminen tarkoittaisi koulujen yksityistämistä ja erikoistamista siten, että siinä tuotettaisiin yhteiskuntaan asiantuntijoita, joilla olisi syvällinen tietämys ja kiinnostuneisuus tiettyä oppiainetta tai oppiaineitten kokonaisuutta kohtaan. Lisäksi oppiaineiden alajaoksia tulisi opettaa kouluissa enemmän sen mukaan, millaisia aineita koulussa opetettaisiin. Erikoistuminen on tärkeätä etenkin tehokkuuden lisäämisen takia. Jos kaikki oppivat vain samoja aineita sekaisin, eivätkä he pyri erikoistumaan, ei heistä tule kerrassa mitään - kuin osasta vain tietyn oppiaineen matalatasoisia tietäjiä ja lopputulos voi olla että he hallitsevat kaikenlaista triviaa, eivätkä pysty keskittymään yhteenkään erikoisaineeseen. Koulupiirien sisälle tulisi perustaa yksityisiä ja riippumattomia kouluja, jotka kukin perustuisivat tietyn oppiaineen erityistämiseen oppilaiden mieleen ja olemukseen. Opettajat voisivat olla eri alojen asiantuntijoita ja freelanceropettajia, jolloin samanaikainen työ ja kouluttautuminen ja opettaminen voisi tapahtua samanaikaisesti. Myös luokkaopetusta tulisi vähentää ja lisätä kouluihin tenttiakvaarioita ja kirjatenttejä, jolloin laajempien opinnäytteiden myötä kehittyisi oppilaiden tutkijanlahja. Koulut tulisi siis yksityistää eli niiden tulisi siirtyä yksityisten omistajien haltuun, koska valtio olisi muuten aina puuttumassa siihen mitä oppilaat voivat ja mitä he saavat oppia. Oppilaat voisivat hankkia rahoja koulutuksensa maksamiseksi töistä, jota he voisivat säännöllisesti tehdä oman erikoistumisensa hankkimiseksi.
Oppimisvelvollisuutta nykyisen sosialistisen koulun muodossa ei tulisi pidentää, koska ensinnäkin ihmisen luontainen oppimiskyky ei pysy yllä pakottamalla ja toiseksi oppilailla tulisi olla oikeus päättää oman koulutuksensa muodosta ja valita erilaisia erikoistuneita aloja opettavien yksityisten koulujen väliltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti