Kulttuurin käsitteestä

Kulttuurin käsite on murroksessa nykypäivänä kansallisvaltioiden ja maahanmuuton suhteen muututtua. Koska lähes mitkään eurooppalaiset kulttuurit eivät enää perustu kansallisvaltion antamaan pohjaan, on kulttuurin käsite tullut muutoksen alle. Kulttuuri tarkoittaa kuitenkin vielä nykypäivänäkin niitä piirteitä, jotka kuvaavat tiettyjä väestöryhmiä. Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi kieli, perinteiset tuotantomuodot ja talouden harjoittamiseen liittyvät piirteet, ulkomuoto, tavat pukeutua ja tavat suhtautua toisiin ihmisiin, kulttuurin harjoittamiseen liittyvät tulokset ja metodit, millaista kulttuuria tietyn kulttuurin jäsen tuottaa, eli mitä yksittäisestä kulttuurin jäsenestä jää perinnöksi tuleville sukupolville. Kulttuuri tavanomaisesti määrittyy myös sen uskomusten ja tiedonhankintamenetelmien kautta. Voidaan esimerkiksi sanoa, että tietyn kulttuurin jäsenillä on jonkinlaisia pinnanalaisesti kaikessa kulttuurissa oleskelevia maailmanselitysteorioita. Voidaan sanoa, että mitä kehittyneempi maailmanselitysteoria on, sitä avoimempi se myös on. Voidaan varmasti arvioida kulttuurin kehittyneisyyden astetta siinä, kuinka avoin tai toisaalta kuinka sulkeutunut sen sisäiset maailmanselitysteoriat ovat. Voidaan myös varsin helposti sanoa, että kulttuurin arvon määrittää myös sen rationaalisuus, loogisuus ja universaalisuus. Eli voidaan sanoa, että mitä kehittyneempi kulttuuri on, niin sitä helpommin ymmärrettävä ja omaksuttava se on sellaisten kulttuurien jäsenille, jotka ovat perustaneet kulttuurinsa avoimiin maailmanselitykseen, eli esimerkiksi kehittyneeseen ja fallibilistiseen tieteeseen, eli universaaleihin maailmanselitysteorioihin, joiden omaksuminen ja ymmärtäminen ei mitä kehittyneempi kulttuuri on, vaadi yksittäisen kulttuurin eli esimerkiksi vaikka somalikulttuurin ymmärtämistä. Siinä mielessä voidaan sanoa, että esimerkiksi Euroopan unioni on kehittänyt eurooppalaisista kulttuureista helpommin omaksuttavia ja universaalisia verrattuna aikaan ennen sitä. Eli avoimuus on tärkeä piirre siinä, kun arvotetaan kulttuurin arvoa ja sen soveltuvaisuutta muiden kulttuurien jäsenille. Eli voidaan sanoa, että matala-arvoinen kulttuuri, joka ei epäavoimuutensa takia voi tulla helposti omaksuttavaksi ja toisaalta se ei myöskään anna kulttuurinsa jäsenille mahdollisuutta toisten kulttuurien omaksumiseen ja niiden avoimena näkymiseen, rajoittaa ihmistensä mahdollisuutta ymmärtää kehittyneempiä kulttuureita. Mielestäni voidaan sanoa, että länsimainen kulttuurin on tänä päivänä arvokkaampi kuin esimerkiksi afrikkalaiset tai arabikulttuurit, ja se juuri on liitteessä siihen, kuinka avoimia ja humaaneja länsimaiset kulttuurit tai kulttuuri on. Tietyt uskonnot esimerkiksi rajoittavat suuresti siinä toimivien ihmisten mahdollisuuksia tulla tietyn kulttuurin piiriin, eli se pitää yllä vaikuttavia raja-aitoja muiden kulttuurien ihmisiiin, mutta toisaalta se myös rajoittaa oman kulttuurinsa ihmisten vapautta omaksua piirteitä kehittyneemmistä kulttuureista. Kuitenkin mielestäni esimerkiksi sitä, kuinka vapaasti kulttuureissa annetaan mahdollisuuksia jäsenille muodostaa uutta kulttuuria, kuvastaa sen kulttuurin kompetenssin astetta. Esimerkiksi voidaan sanoa, että yksilölle on annettava mahdollisuuksia tulkita kulttuurisia paradigmoja uudestaan, eikä kulttuurin tule missään nimessä olla ainakaan reaktiivista, eli sellaista, että siinä ohjattaisiin ihmisten tekemiä tulkintoja toisten samanaikaisesten tai aikaisempien kulttuuristen paradigmojen kautta siten, ettei lopulta yksilöllä olisi mahdollisuutta tulla kulttuurin osaksi sitä tulkitsemalla ja uudelleenmuotoilemalla. Kehittyneessä kulttuurissa, kuten aiemmin jo sanoin, on mahdollistettava se, että sen maailmanselitysteoriat ovat avoimia siihen, että niiden muotoa voidaan tulkita koko ajan uudelleen, eli kulttuurin tulisi mahdollistaa kokoaikainen jatkuva vallankumous kulttuurien paradigmojen tulkinnassa, vaikka en tällä vallankumouksella tarkoitakaan kuitenkaan minkäänlaista kommunismiin viittavaa järjestelmää. Vaikka kehittyneissä länsimaisissa kulttuureissa kulttuurisia artefakteja tulee ehdottomasti vankasti suojella, on kuitenkin niiden kulttuuristen artefaktien antaman pohjan oltava vapaa ja tarjottava puhdas pöytä uusille tulkinnoille. Voidaankin varmaan sanoa, että reaktiivisuus ja ringissä kiertäminen tavanomaisesti liittyvät sellaisiin kulttuureihin, jotka eivät anna jäsenilleen riittävää vapautta ja mahdollisuutta toimia etenkin suhteessa kulttuuriin. Länsimainen kulttuuri sisältää filosofiaa, tiedettä, taidetta, kirjallisuutta ja uskontoa. Kuitenkin näiden avoimien kulttuuristen paradigmojen löytäminen on taannut länsimaisille ja eurooppalaisille ihmisille uusia mahdollisuuksia jatkaa kulttuuristen paradigmojen löytämistä ja rakentaa uutta kulttuuria näiden löydettyjen ja tulkinnalla esiin saatujen paradigmojen päälle, ja sen kehittyneisyytensä takia nämä kulttuurit tarjoavat jäsenilleen paljon suurempaa vapautta, kuin mikä tilanne on kulttuureissa, jotka eivät esimerkiksi ole kehittyneet pidemmälle oman henkisen ikänsä työstämisessä. Mikä siis avoimuuden lisäksi kulttuurin tekee sellaiseksi, että se voitaisiin arvioida kehittyneeksi? Voidaan toistaa, että esimerkiksi universaalisuus, rationaalisuus ja loogisuus tekevät kulttuurista kehittyneen. Universaalisuus tarkoittaaa ihmisten kykyä olla tekemisissä toisten kulttuurien kanssa ja toisaalta esimerkiksi hallita toisissa kulttuureissa elävien kieltä ja tapoja, eli tämä tarkoittaa tietynlaista kokonaisuuden huomioonottavaa yleistämistä. Tämän takiahan esimerkiksi Afrikassa on vuosisatojen ajan ollut lähetyssaarnaajia ja paikallisten kulttuurien kehittäjiä, mutta toisaalta Euroopassa mustat eivät monesti pysty kovin nopeasti sopeutumaan länsimaiseen kulttuuriin. Rationaalisuus kehittyneisyyden mittana tarkoittaa etenkin yhdessä sovittavia periaatteita ja yhtenäisiä käsitteitä, eli siis miten kehittynyt kulttuuri on, niin sitä yhtenäisempiä ja yhdenmukaisia tietyt yhdessä sovittavat käsitteet ja periaatteet ovat, eli tämä tarkoittaa etenkin helposti ymmärrettävää ja helpoin keinoin sovellettavaa. Voidaan sanoa vaikka, että sen takia tiettyjen länsimaisten kulttuurien kieliä opiskellaan eniten, koska noista kielistä on tullut tämän helposti ymmärtämisen ja soveltamisen esimerkkejä. Loogisuus kulttuurin piirteenä tosiaan tarkoittaa sitä, miten yhtenäisiä ja toisiaan muistuttavia kulttuurin rakenteet ovat ja sitä miten helposti esimerkiksi yhtenäisiä rakenteita kulttuurin sisällä voidaan kääntää ja tuoda ymmärrettäväksi toisten kulttuurien jäsenille. Eli voidaan sanoa, että esimerkiksi loogisuus, rationaalisuus ja universaalisuus tarkoittaa helposti ymmärrettävää ja helposti käännettävää. Helposti ymmärrettävä tarkoittaa sitä, että kulttuuri on avoin toisille kulttuureille ja pystyy myös ymmärtämään etenkin heikommalla tasolla olevia kulttuureita, mutta toisaalta helposti käännettävä tarkoittaa etenkin sitä, että esimerkiksi länsimaissa ihmiset voivat huomata, että kulttuuriin liittyvät piirteet muistuttavat toisia kehittyneitä kulttuureita, ja sitä että tietynlainen vaihdettavuus on esillä tällaisen kulttuurin tulkinnassa. Kuitenkin länsimaisen kulttuurin helppo ymmärrettävyys ja käännettävyys perustuu etenkin siihen, että tällaiset piirteet ovat nähtäviä toisten saman kulttuuripiiirin kulttuurien ihmisille, eli tietynlainen sosiaalinen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kompetenssi on jo oltava olemassa, että tällainen universaalisuus voi tulla esiin. Avoimuus tarkoittaa etenkin sitä, että tekemällä kovasti töitä ja pyrkimällä ymmärtämään universaalisia periaatteita, toisten kulttuurien jäsenet pystyvät tulemaan näiden kehittyneimpien kulttuureiden osiksi. Toisaalta on sanottava se, että tietynlainen prekosisioteetti, eli poikkeavuus siten että pystyy ottamaan osaa pysyvän kulttuurin luomiseen, vaatii aina suurempia resursseja kuin mihin tavallinen kulttuurin jäsen pystyy, ja tuon prekosisioteetin ylläpitäminen ja pysyvien kulttuurin tuotteiden aikaansaaminen vaatii aina sitä enemmän lahjakkuutta ja kykyä, riippuen siitä, millä tasolla kulttuuri on oman henkisen ja pysyvän olemuksensa kautta.