tiistai 23. syyskuuta 2014

Jaettujen päämäärien näkeminen, mukaanlaskeminen


Jaettu tarkoittaa jotain mikä ei ole pelkästään omaa. Se tarkoittaa sitä kun jonkin voidaan nähdä vallitsevan jollain toisellakin. Päämäärät ovat tavoitteita, niiden kautta tunnistetaan se mitä voidaan tavoittaa ja mitä mahdollisesti halutaan tavoittaa. Monesti katsotaan, että jonkin tavoittaminen voi lisätä jotain, kuten varallisuutta tai onnea. Päämäärä tarkoittaa myös jotain mitä kohtaan suuntaudutaan, silloin tavallisesti nähdään nuo kohteet jotain toisia kohteita voimakkaampina. Jaettu päämäärä tarkoittaa jotain sellaista tavoitetta, jonka voidaan havaita vallitsevan myös joillain toisilla tahoilla kuin itsellä. Se nähdään sillä tavalla kun tavoitteita sublimoidaan, silloin jää jäljelle tavoite itsessään ja tavoite itselleen. Ensimmäinen tarkoittaa sitä yleistä suuntautumispäämäärää, joka voidaan yleistää monien pyrkijöiden kohdalle. Jälkimmäinen tarkoittaa henkilökohtaista tavoitetta, jossa tavallisesti ajatellaan vain omaa henkilökohtaista päämäärää ilman että se yleistettäisiin kaikkien muiden kohdalle. Tärkeä kysymys on se miten päämäärä tunnistetaan ja voidaanko sitä muovata esimerkiksi huomioiden tavoitteen itsessään.

Mukaan laskeminen tarkoittaa sitä kun jokin otetaan huomioon arvioinnissa. Siinä nähdään toiminnan samanluonteisuus. Voidaan kysyä tässä kohdin sitä, mitkä ovat nämä ominaisuudet joiden avulla havaitaan toiminnan luonne tietynlaiselta metatasolta. Joku voisi kutsua sitä esimerkiksi empatiaksi, toisen huomioimisen taidoksi. Empatiaakin voidaan mielestäni kehittää kaikissa ihmisissä. Joissakin tilanteissa korostunut empatia voi olla jopa haitaksi mutta toisen ihmisen tunnistamisessa tuntevaksi ja ajattelevaksi ihmiseksi se on tärkeä ominaisuus. Mukaan laskeminen tarkoittaa myös sitä kun havaitaan se, että jollekin on tilaa. Tila tunnistetaan monesti sillä tavalla, kun toiminnan rakenne tunnistetaan, se ei voi silloin olla esimerkiksi rikollista tai antisosiaalista toimintaa, koska normaali ja terve ihminen ei ymmärrettävästi voisi olla antamassa tilaa tuonkaltaiselle toiminnalle kohdistui se sitten omaan tai toisten ihmisten henkilökohtaiseen hyvään.

Ahneus on tässä tärkeä ominaisuus käsiteltäväksi. Kun ihminen on ahne, hän ei silloin kovinkaan helposti pysty löytämään jaettuja päämääriä ihmisten välillä. Mikä siis on ahneen ihmisen perusvirhe. Se voi piillä siinä, että kun ahne ihminen toisia huomioonottamattomalla tavalla pyrkii edistämään henkilökohtaisia päämääriään, hän voi monesti jättää muistijäljen toisten ihmisten aivoihin, jotka kertovat siitä että tällaiseen ihmiseen ei voida luottaa.

Tavoitteen itsessään näkeminen on tärkeää siinä, kun tunnistetaan toisten ihmisten toiminnassa ja ajattelussa yhtäläisyyksiä suhteessa toimintaan.

Näkeminen tarkoittaa sitä kun jotain tunnistetaan ulkoisessa jonkin ominaisuuden kautta. Näkemisessä käytetään erilaisia ominaisuuksia riippuen siitä, mitä näkemisellä on tarkoitus tunnustaa. Siinä tuo ominaisuus lähentää johonkin. Siinä ne sulautuvat yhteen ja ominaisuus ja tunnistettu objekti nähdään selkeästi toisiinsa liittyvinä. Siinä tunnistetaan relaatio sellaisten symbolien välillä, jotka asettuvat toisiinsa nähden. Symbolirekisteri määrittää monesti sen tason mille asti henkilön kyky nähdä ylettyy. Jotta ihmisen kyky nähdä voisi olla vapaa ja riippumaton, on ihmisellä oltava läpikulkuoikeus omiin symboleihinsa. Myös niitä on voitava voida muuttaa. Kaikki ihmisen käsitteet syntyvät hänen symbolirekisteristään ja niin ollen hän voi tulla merkityksi sisällöttömillä käsitteillä, jos hän ei voi ottaa kantaa niihin symboleihin joiden perusteella hänestä tehdään arvioita. Nähtäessä jokin muoto korostuu, ja monesti tuo muoto on liitteessä hänen omiin symboleihinsa. Se että voi nähdä jopa toisten ihmisten kanssa jaettavaksi kelpaavia päämääriä, silloin pitää voida olla kyvyllinen tunnistamaan symboleita kaiken päämäärällisen toiminnan perusteluissa ja harkinnoissa. Symboli on esimerkiksi tavoitteen taustalla oleva motivoiva tekijä, nekin voivat vaihdella. Myös ihmisille tyypillistä toiminnan luonnetta voi olla motivoimassa jokin symbolinen asia.

Se että nähdään jaettuja päämääriä ja että voidaan laskea toisia ihmisiä mukaan sellaiseen toimintaan, jossa päämäärät ovat kohteina, täytyy voidan nähdä ne perustavimmat symbolit jotka ovat kaiken toiminnan ja etenkin niiden perustelun taustalla. Symboleiden tunteminen on etenkin tärkeää siinä, kun tiedostetaan päämäärien jaettavuutta. Se voi myös olla tärkeää siinä, kun estetään ahneuden motivoimaa toimintaa ja estetään veriseksi käyvää kilpailua tavoitteiden saavuttamisessa. Myös pluralistisessa kansalaisuskontoon luottavassa yhteiskunnassa esimerkiksi vanhanaikaisten uskontojen jäseniinä lataamaa uskonnollisesti motivoituvaa symbolista tasoa pitäisi voida hillitä, koska se ei monesti edistä sitä tavoitetta, että ihmisten tulisi voida tulla hyvin toimeen toistensa kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti