Tietoisuus tarkoittaa ihmiselle
kuuluvaa havainnointijärjestemän piirrettä, joka antaa ihmisille
havainnoida itseään kolmannen persoonan näkökulmasta.
Tavallisesti mieleen tulee se, kun sanotaan että jokin teko tehtiin
tietoisesti mutta jotain toista ei. Tietoisuudella on siis
vastakohtanaan tiedostamaton, joka liittyy monesti esimerkiksi
mukavuudenhaluun ja siinä näkökulma on ensimmäisessä
persoonassa. Voidaan sanoa, että ihmisen kaikki ruumiintoiminnot
ovat tiedostamattomia tekoja, koska ne monesti purkautuvat ulos
tarpeen muodossa. En tarkoita tarpeella kuitenkaan sellaista ns.
toista hätää, vaan se on yleislaatuinen termi, jolla määritellään
jonkinlaista impulsioon liittyvää halua saada jotain, joka vielä
yleisesti on jotain sellaista, jonka ihminen kokee hyväksi ja
tavoittelemisen arvoiseksi. On tarpeeksi kuvata tässä kontekstissa
myös erästä käsitettä, joka on adaptiivinen tulkinta.
Adaptiivinen tulkinta tarkoittaa prosessia, jossa subjektiiviset
arvotunteet muuttuvat objektiivisiksi. Tässä vaiheessa näiden
arvotunteiden toteutumiselle on luotava edellytykset, koska kaikissa
tilanteissa tuollainen muodonmuutos ei ole aina tarpeeksi.
Adaptiivinen tulkinta edellyttää käsitettä yhteisöllinen
yleistettävyys, joka tarkoittaa sitä prosessia, jossa yksittäinen
arvotunne tulee todellisuuden tasolle objektiiviseksi. Adaptiivinen
tulkinta siis tarkoittaa tulkintaa, samalla kun yhteisöllinen
yleistettävyys tarkoittaa sitä, kun todellisuus ottaa jonkin
yksittäistotuutensa oman käsittelynsä aiheeksi.
Preferenssiautonomia tarkoittaa sitä, mikä määrittää ihmisen
tietoista tasoa ja pitää sitä valveilla. Preferenssiautonomia
tarkoittaa siis vastuun ja vapauden välistä tulkintamittaria, jonka
myötä ihminen voi tilanteesta riippuen valita toimivansa joko
vastuun tai vapauden periaatteiden edellyttämällä tavalla. Ihmisen
tulee siis käyttää harkintaa ja olla ammattimainen siinä kun
arvioidaan vastuuden ja vapauden välillä. Tiedostamaton toiminta on
niin sanotusti keskeneräistä toimintaa, jossa adaptiivista
tulkintaa ei ole tapahtunut. Tietoinen tominta on siis sellaista
toimintaa, jossa ihminen voi reflektoida oman toimintansa
periaatteita ja tarkastella niitä eri näkökulmista. Monesti tämä
vaatii aina eritasoisella tavalla erilaisia tekoja ja ajattelua,
jolla voi tajuta ihmiselle kuuluvan vapauden kunhan vaan tietoisuus
toimii oikealla tavalla. Tietoisuuden tulisi olla ihmisen mukana
kaikissa mahdollisissa tilanteissa, jossa on harkintaa ja päättelyä
vaativaa tomintaa, tai tilanteita joissa toimitaan toisten ihmisten
kanssa. Skientistit ja järkiriippuvaiset olisivat toki tulossa
arvioimaan ihmisten arvoja ja symboleita itsensä mukaan. On niin
että ihmisten tulee itse omassa ihmisyhteisössään ja
yhteiskunnassaan vastattava arvojen kehittymisestä, koska
esimerkiksi minkäänlaisilla fysiikan tai kemian teorioilla ei
anneta ihmisille vastauksia siitä, miten heidän tulisi elää
elämäänsä. Tiedostamaton teko voi olla esimerkiksi sellainen, jos
ihminen pieraisee ihmisten keskellä. Monesti ihmiset ilkkuvat
tällaista ihmistä, vaikka heidän tulisi havaita, ettei sitä
sulkijalihasta voi pitää tiukilla päivätolkulla. Monesti on
tiedostamatonta myös jättää tiettyjä asioita tekemättä,
jolloin esimerkiksi muija saattaisi alkaa kalkattamaan siitä, ettei
boheemitaiteilija ole päivän aikana tehnyt muuta kuin tuijottanut
lasin pohjaa. Monesti tiedostamaton ja tietoisuus sekoittuvat yhteen
kun pitäisi priorisoida omien toimintojensa järjestystä. Kuitenkin
voidaan sanoa yhteisöllisellä tasolla, että ihmisten väliset
arvotoimintaristiriidat aiheuttavat sen, että toiset ihmiset tekevät
ja harrastavat toisenlaisia toimintoja kuin toiset ja tässä
tilanteessa aktiivisesti jotkut toiset pyrkivät sopeuttamaan toisia
ihmisiä omiin arvoihinsa. Tällaiset ihmiset toimivat
manipulatiivisesti, jossa he voivat arvostaa sekä vapautta että
vastuuta mutta kuitenkin vastuu kuuluu vain muille ihmisille jotka
eivät kuulu tuohon manipuloijien tiimiin. Esimerkkinä tästä
tiedostamattoman toiminnan tulkitsemisesta tietoiseksi toiminnaksi on
se kun kerran istuin linja-autoaseman pihalla ja luokseni lensi
ampiainen jota yritin listiä ja heilutin samalla käsiäni –
kaikki toiset asemalla olleet katsoivat minua kuin mielipuolta, joka
tietysti liittyy hauskojen käsieleiden lisäksi siihen miten nämä
ihmiset eivät tajunneet kontekstia eli sitä että kesällä voi
olla ampiaisia ja jotkut ihmiset vieläpä hyvin monestikin huitovat
niitä pois luotaan. Esimerkiksi joskus käytöksellä voidaan tehdä
sellainen vaikutus, mistä monet ihmiset voivat tehdä päinvastaisia
arvioitaan esimerkiksi juuri omaan tietoisuutensa takia, kun
tiedostamatonta ei ole sopeutettu vastaamaan tietoisuuden korkeinta
tasoa. Monesti jotkut ihmiset tulkitsevat toisiaan pelkästään
ulkoisen pinnan kautta, mikä ei ole olleinkaan tietoisuuteen
pyrkivän ihmisen tarkoitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti