Provinsiaalisesta käytöksestä

Provinsiaalinen käytös tarkoittaa toimintaa, joka ei ole täysin tiedostettua, ja se motivoituu pelkästään joidenkin ihmisten halusta lonksuttaa leukojaan tietyistä asioista. Tällaisia asioita ovat monesti omat tekemiset ja toisten ihmisten tekemiset, joista jaetaan tietoa usein sen perusteella, että jos se on hyödyksi oman imagonsa kohentamisen kannalta, kokevat nämä ihmiset että heidän kannattaa harrastaa tätä toimintaa pelkästään tavoitteen itsensä takia. Juoruaminen ei kunnioita ihmisen integriteettiä ja monesti selän takana voidaan puhua silkkaa paskaa. Monesti juoruaminen liitetään naisiin mutta on sanottava että tämä nykypäivän telaketjufeministinen järjestelmä, joka on muuttanut täysin nuorten miesten itsekäsityksen, on johtanut siihen että henkisesti feminiiniset miehet ovat alkaneet juoruamaan samalla tavalla kuin naiset, usein sen takia, että se kohottaisi heidän imagoaan ja useimmin vielä naisten silmissä, joihin he haluavat tehdä vaikutuksen. Minä en hyväksy nykyaikaisia henkisesti feminiinisiä miehiä, ja monestihan he ovat kasvaneet perheissä, joissa äiti on ollut isää dominoivampi hahmo. On siis kysyttävä, onko tuo pyrkimys vaikuttaa muihin ihmisiin tiedostettu vai tiedostamaton pyrkimys. Mielestäni juoruamisen aloittava impulssi on enemmänkin tiedostamatonta toimintaa, vaikka toisaalta toiminnan systemaattisuus on auttamatta luonteeltaan ainakin osin tiedostettua. Eli toiminnon aloittava tekijä on tiedostamaton, mutta tuon toiminnon esiintuomat arvotunteelliset pyrkimykset tulevat tietoisiksi itsestään ja sen takia kiusaaminen ja selän takana puhuminen on monesti niin järjestelmällistä. Kuitenkin voidaan sanoa, että tällainen toiminta on selkeästi yhteiskunnallista koordinaatiota simuloivan kommentaariaatin toimintaa, jossa riippumattomat ihmiset pyritään saamaan vaikutteellisuudella saman tunnustushierarkian kannattelijaksi. Kommentaariaatti tarkoittaa kommentoivien ja pikkusieluisten koulumestari-ihmisten muodostamaa ihmiskategoriaa. Vaikutteellisuus tarkoittaa sitä, että kommentaariaatti alkaa vaikuttamaan ihmisten arvotunteisiin eli toisin sanoen niihin asioihin, joiden kautta ihmiset päättävät itsessään mitkä asiat he arvottavat tärkeimmiksi. Eli voidaan sanoa, että juoruaminen on toisten ihmisten sisäisesti motivoitunutta halua muokata toisia ihmisiä kaltaisekseen tai haluttuun positioon ainakin ajatuksen tasolla. Tästä voidaan huomata, että juoruavat ihmiset eivät tiedostamatta hyväksy sitä, että ihmisillä on maailmassa erilaisia asioita arvostettavana. Tietoisesti juoruamista ja naurunalaiseksi tekemistä harrastavat ihmiset ovat selkeästi sosiaalisia psykopaatteja tai heitä ainakin motivoi toiminnassaan tällainen kyseenalaistamaton auktoriteetti, jota he eivät voi kyseenalaistaa. Voidaan havaita että kiusaajaporukoissakin yksi on kyseenalaistamaton ja muut toimivat tällaisen johtajan vasalleina. Voidaan varmaankin sanoa, että naisten juoruamista motivoi halu kertoa tarinoita siitä, mitä he ovat kohdanneet. Naiset pitävät anekdooteista. Tavanomaiset keskinkertaiset naiset nauttivat usein kiusaajien ja juoruakkojen seurausta, koska heidän hormoonitoimintonsa laittaa heidät niin sekaisin, etteivät he yleensä ole muuta kuin jonkinlaisen simpanssin asteella, ainakin sukupuolitoiminnossa. Näyttäkää minulle yksi nainen, joka ei halua alistua miehen edessä, niin minä näytän teille kamelin, joka voi kulkea neulansilmän läpi. Mikä sitten voisi olla vaihtoehto provinsiaaliselle käytökselle? Sitä voidaan kutsua asiaperäiseksi tai universaaliksi kommunikoinnin ja toiminnan tavaksi. Siinä ei juoruta vaan kaikkialla pyritään tiedon hankkimiseen etenkin asioista ja sitä seuraavaan tiedon vaihtoon, mutta oikeissa yhteyksissä. Minkähän takia muijat kuvittelevat että heidän tällainen toimintansa olisi jollain tavalla arvokasta. Tässä tuleekin esiin juoruamisen ja provinsiaalisen käytöksen tiedostamaton osa, eli nämä ihmiset eivät välitä siitä, että he juoruavat, koska se on etenkin naisilla sukupuoleen liittyvä piirre, jota ei voida naisesta irrottaa. Ihmiset jotka priorisoivat ovat varmasti sitä mieltä, että keskittyminen vaatii asiaperäisiin asioihin porautumista. Mutta naiset vaan rakastuvat koko ajan ja eivät tule toimeen ilman miestä. He ovat heikkoja siinä mielessä ja sen takia he puhuvat mielummin ihastuksenkohteestaan eivätkä sen sijaan esimerkiksi lue kirjoja tai kirjoita esseitä. Mielestäni Suomeen olisi taas perustettava poikakouluja, koska on selvää, että lukioromanssit ovat mieheltä enemmän aikaa vieviä kuin naisilta, jotka hallitsevat tämän geimin. Naiset voivat tavallisesti pyörittää useampiakin miehiä samanaikaisesti eikä se vaadi heiltä suurempaa ponnistusta – kimmoisat teinitissit riittävät houkutuksen aiheeksi. Mikä siis on universaalin käytöksen ehto? Se on sellaista käytöstä, jossa pyritään koko ajan suuntautumaan tärkeämpiin asioihin, vaikkakin voidaan sanoa, että tällaisillekin ihmisille tulisi preferenssiautonomian mukaisesti tarjota vapautta triviaalisuuteen, huomioiden sen, että preferenssiautonomia pysyisi tasaisessa tilassa ja että tuo vapaus ei veisi ihmisiä kommentaariaatin houkuttimiin toimimaan provinsiaalisesti. On siis tärkeää, että ihmiset toimisivat suhteessa instituutioihin joiden tulisi muistuttaa siihen kuuluvia ihmisiä. Siinä mielessä minulla ei ole suurta vastalausetta anarkokapitalismin käsitteelle ja toteutukselle, on se ainakin järkevämpi ideologia kuin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka vie valtiontalouden konkurssin partaalle, velkaan, ja liian suurien verojen perimiseen vähän väliä.