Sosiaalisista arvoista ja kognitiivisesta prosessista

Kognitiivinen prosessi tarkoittaa ihmisen tiedonhankintakykyyn liittyvää toimenpidettä, jonka avulla ihminen pyrkii tiedolliseen selvyyteen jostain asiasta. Ihminen käyttää kognitiotaan suhtautuessaan erilaisiin tiedollisiin asioihin. Kognitiivinen prosessi voidaan jakaa erilaisiin osiin. Kognitiivisen prosessin myötä ihminen alkaa tajuamaan sitä, mikä on järjenmukaista. Arvot taas tavallisesti kertovat vain siitä, mikä on yhteiskunnassa soveliasta, ja minkä yhteisön johtajat ovat määritelleet sopivaksi käytökseksi. Kognitiivisen prosessin myötä tehdään havaintoja ulkoisesta ja sisäisestä. Kognitio toimii siten, että sen avulla voidaan havaita se, mitä oikea on riippumatta yhteisöstä. Mielestäni sosiaaliset arvot tavallisesti johtavat siihen, ettei tiedettä ja soveltavaa etiikkaa hyväksytä yhteisössä suunnan antajaksi. Tässä mielessä kaikenlainen arvojen ylikorostuminen johtaa ainakin jossain mielessä eettiseen absolutismiin, joka on suljettu ja itsekorjaantumaton järjestelmä, joka suhtautuu osaan ihmisistä tuomitsevasti ja rankaisevasti. Tämä absolutismi monesti johtaa siihen, että joitakin instituutioita ei tunnisteta vaikka ne kuuluisivat olennaisena osana yhteiskuntaan ja sen historiaan. Jos sosiaalisia arvoja ja kognitiivista prosessia pyritään yhdistämään toisiinsa, nostaa se vieläkin enemmän vastustusta ja älämölöä, ja on varmaa, että käsitys todellisuudesta heikkenee. Tämä tapahtuu monesti esimerkiksi uskonnon ja ihmisten sosiaalisen käyttäytymisen arvosteluna. Arvot eivät monesti voi vastustaa sitä, jos ihmiset alkavat käyttämään arvioissaan enemmän logiikkaa ja itsenäistä järjenkäyttöä. On tärkeää miettiä sitä, mihin sosiaaliset arvot laajimmillaan voivat johtaa. Se johtaa monesti todellisuudentajun heikkenemiseen ja se monesti johtaa älylliseen epärehellisyyteen. Älyllinen epärehellisyys tarkoittaa sitä, kun ihmiset eivät uskalla kuulla oman järkensä ääntä vaikka heillä voisi ollakin potentiaali sen käyttämiseen. Tällaisessa yhteiskuntatilanteessa itseisarvoiset instituutiot alkavat muuttua keskenään arvoja edustaviksi arvoinstituutioiksi ja niitä suojeleviksi tuki-instituutioiksi. Tuolloin ihmisten arvot muuttuvat vastaamaan instituutioita hallitsevien ihmisten suosimiksi arvoiksi. Sosiaaliset arvot siis hillitsevät ihmisten vapaata arvostustoimintaa ja loogisen päättelyn muotoa. Tietyt sosiaalisiin arvoihin liittyvät väitelauseet muuttuvat monesti tavallisen kansan piirissä vastaamaan absoluuttista totuutta. Tämä liittyy etenkin vallan symboleihin, joiden perusteella ihmiset alkavat kunnioittamaan joitakin ihmisten ryhmiä sen takia, koska näiden symboleiden mukaan he ansaitsevat valta-aseman, tällaiset ihmiset siis vaikuttuvat helposti sellaisista asioista joita heillä itsellään ei ole, kateus ja viha ovat toiselta puolelta kunnioitusta. Sosiaaliset arvot siis ovat monesti järjenvastaisia. Arvot ovat siis monesti tarkoitettu nimen omaan ohjaamaan, eli näyttämään sitä mikä on ihmisille kunnollista ja hyväksyttävää ja sen mukaan näitä arvoja rikkovat ihmiset saavat ,monesti osakseen muun yhtisön pilkan ja halveksunnan. Samalla kun arvot ohjaavat, antaa logiikka ja järjenkäyttö ohjeen suunnasta, joka tarkoittaa silloin älyllisesti rehellistä suuntaa. Voidaan sanoa, että esimerkiksi brittipoliitikko Enoch Powellin viisikymmentä vuotta sitten pitämää maahanmuuttokriittistä Rivers of blood-puhetta seurasi kaksoisreaktio, eli toiset katsoivat hänen sanoneen järjellisesti totuuden, kun taas jotkut tunteelliset ja tyttömäiset ihmiset reagoivat puheeseen tunteella, joka on kaikkien sosiaalisten arvojen pohjana. Yliopistoissa on enemmistö tyttöjä, ja samalla yliopistoon kuuluva kyseenalaistaminen ja kriittisyys on vähentynyt, sillä nämä asiat vaativat munaa, jota ei monella naisella ole. Siinä kun sosiaaliset arvot alkavat määräämään ihmisten päivittäistä elämää, tapahtuu monesti sellaista mikä on etiikan vastaista. Esimerkiksi sosiaaliset arvot voivat suhtautua kielteisesti aborttiin tai vaatia naisten ympärileikkausta. Sosiaaliset arvot ovat siis sääntöjä ja normeja, jotka yhteisössä johtajina toimivat ihmiset vahvistavat ja säätävät. Pitäisi korostaa ihmisten keskuudessa omaa arvottamista, ja arvoja kokiessakin voidaan pyrkiä universaaleihin ja järjellä tavoiteltaviin arvoihin, sillä täydellisimmät arvot lähestyvät adaptiivisen tulkinnan myötä objektiivista todellisuutta. Sosiaaliset arvot eivät kuitenkaan käy läpi arvojen luonnetta pohdiskelevaa adaptiivista tulkintaa, vaan ne pakotetaan ihmisten omaksuttavaksi valmiina ja annettuina, vaikka ne eivät vastaa objektiivista todellisuutta. Tähän johtajien luomiin arvoihin yhteiskunta on aina ajautunut sen takia, koska suurin osa ihmisistä ei havaitse vallan vale- tai lumeluonnetta. V allan omksumiseen ihmisten tuella liittyy siihen, miten ihmiset ovat tavallisesti suhtautuneet valtaan ja vallan symboleihin.Tämä liittyy siihen, miten ihmiset kokevat tietynlaista kuvitelmavaltapotentiaalia. Siihen liittyy esimerkiksi se, kun ihmisten oikeudet ja arvojen itsenäinen kokeminen heikentyy sen myötä, koska vallan katsotaan olevan omaisuutta, ja tuon arvion todellisuutta käsitetään esimerkiksi eduskuntavaalikausien määrän mukaisesti.