Oikeustietoa nuorille

Mielestäni olisi tärkeää korostaa kouluopetuksessa oppilaiden omien etujen ja itselleen kuuluvan hyvän hallintaa. Jokaisesta tulisi siis tehdä oma asianajajansa. Tämä mahdollistettaisiin sillä, kun tajuttaisiin, että Suomi on oikeusvaltio, ja suurin osa vallankäytöstä tapahtuu lain sisällä, ja jotta lakeja voisi hahmottaa, on niistä saatava ensin tietoa. Nykyaikainen koulujärjestelmä korostaa pelkästään velvoitteita oikeuksien kustannuksella, Ja nyt tilanne on muuttunut vieläkin drastisempaan suuntaan, koska yliopisto-opiskelijoista yli kuusikymmentä prosenttia Suomessa on naisia. Naiset ovat tavallisesti ahkeria puurtajia, eli kilttejä tyttöjä, joilta puuttuu lähes aina merkittävästi miessukupuoleen liittyvä kyseenalaistamisen taito. Jos haluaa olla aidosti ja rakentavasti kriittinen, ei riitä että kyseenalaistetaan vain jotain oppisisältöihin kuuluvia asioita, vaan opetustilannekin on kyseenalaistettava. Ja sekään ei itse riitä, vaan kaikki, ehdottoman kaikki ympäröivä ja sisäinen tulee kyseenalaistaa.

Opetukseen, tapahtui se sitten ala-asteella tai yliopistossa kuuluu vallankäytön elementti, joka ei suhtaudu tasa-arvoisesti kaikkiin oppilaisiin ja opiskelijoihin. Esimerkiksi opettajan tai luennoitsijan henkilökohtaiset taipumukset näkyvät tavanomaisesti kaikessa siinä, miten hän arvostelee oppilaitaan. Koska suurin osa opettajista on naisia, niin on selvää, että heihin liittyvät henkilökohtaiset ja sosiaalisesta jatkuvuudesta seuraavat preferenssit määrittelevät sitä, miten he arvioivat oppilaitaan. Koska koulu suosii kilttejä tyttöjä, kärsii siitä sellainen porukka, joka ei saa itselleen sopivaa opetusta ja koulutusta. Itse asiassa tästä koulutusjärjestelmämme palvomisesta ja opettajan sanan hurskaasta kuuntelusta, seuraa se, etteivät opiskelijat erota itseään toisista opiskelijoista, ja ovat tiukasti samaa mieltä kaikista asioista ystäviensä ja opiskelijatovereiden kanssa.

Koska oppilaita pitäisi valmentaa toimimaan koko EU:n, ei, vaan koko maailman alueella, on selvää, että kieltenopetukseen tulisi saada enemmän kulttuurituntemuksen tunteja. Kulttuurintuntemuksessa siis pyrittäisiin saamaan kielen opetukseen autenttinen sävy, joka olisi uskollinen tietynkaltaisen kulttuurin tavoille ja historialle. Kulttuurintuntemusta tulisi oppilaille esitellä myös sen kautta, kun opetetaan kielten historiaa ja niiden alkuperää. Kulttuurintuntemuksessa tulisi korostus olla tiettyjen yhteiskuntaa ohjaavien instituutioiden toimirakenteen selvittämisessä. Samalla oikeusoppia tulisi ottaa kouluihin nykyistä enemmän. Koska koulujen tulisi pyrkiä siihen, että siitä läpi puskeva ihminen olisi valmiimpi elämään kuin ennen koulunkäyntiään, on selvää, että oikeusjärjestelmän tunteminen on yksi tärkeimmistä asioista tässä. Oppilaiden tulisi siis olla selvillä siitä, millaiset heidän oikeutensa ovat sen takia, koska ns. jokapäiväinen paha on ilmiö, joka ilmestyy aina sinne, kun joku ihminen tai ihmisten ryhmä vaikuttaa olevan tietämätön oikeuksistaan tai kun se on selkeästi jonkin yhteiskunnallisen instituution välittämän valtasäteen sisällä.