Käytöksen muodoista

Aito hyvä käytös on mielestäni etenkin spontaania ja pyyteetöntä. Sillä ei siis opportunistisesti tavoitella etua ja hyötyä, koska nämä kaksi asiaa ovat moraalittomia päämääriä. On kuitenkin tosiaan senkin kaltaista hyvää käytöstä, jonka voi kohdata esimerkiksi vaikka Lontoon Harrodsissa, jossa t-paitaan ja shortseihin pukeutunutta miestä kutsutaan kohteliaasti ja välimatkaa antaen Sireksi.

Mitä siis on huono käytös? Siinä tavoitellaan etenkin omaa hyötyä opportunistisella toiminnalla. Siinä siis asetetaan käytös vastaamaan sitä, mikä on tuossa tilanteessa tällaisen ihmisen provinsiaalisten päämäärien mukainen. Oikeanlainen käytös on siis sellaista käytöstä, jolla ei pyritä mihinkään, esimerkiksi jotkut ihmiset hakevat toisista ihmisistä hyötyä ja tuo on täysin tällaisen käytöksen vastaista. Toisista ihmisistä hyötyä hakevat ihmiset ovat todellakin alhaisia matelijoita, he haluavat mielistelylleen palkinnon, mikä on täysin pyyteettömyyden vastaista. Kohtelias ja pidättyväinen käytös on itseisarvoista, siitä itsessään saa hyvän mielen.

Aateli ja intellektuellit ovat aina pitäneet hallussaan oikeutta lyödä rikki porvariston käytösmalleja, jotka he ovat saaneet korkeampia matkimalla. Tässä tulee esiin grobianismi, eli porvariston käytösmallien rikkilyöminen sen takia, koska porvariston käytösmallit ovat olemassa vain naurettavan heidän kutsumansa moraalisesti arveluttavan pyyteellisen ”hyvän käytöksen” takia, ja se perustuu heillä pelkästään tungeksivan alaluokan vahvistumisen pelkoon.

Grobianismi liitttyy aateliin ja yläluokkaan. Grobianistinen kartanonemäntä voi Asfa-Wossen Asseraten loistavan kirjan mukaan todeta vierailleen, että he voivat rauhassa ottaa lisää hummeria, koska sitä on vielä ulkona tarpeeksi sikojen syötäväksi. Asserate tietää myös kartanonrouvan ohjeen hummerikeitolle. Sen mukaan keitto on parhainta ”pierunlämpöisenä”. Asserate, Etiopian prinssi kertoo eräästä iäkkäästä puoliaatelisesta, monokkelia ja baskeria käyttäneestä arkkitehdin tyttärestä, joka kirjallisessa matineassa Rimbaudin tekstiä resitoidessa huudahti kovaan ääneen ”PASKA!”, ja hänen mukaansa tuo sana on nykyään yhteistä kaikille yhteiskuntaryhmille, vaikka sitä ei vielä Theodor Fontanen aikana pidetty yleisenä.

Asserate tulee vanhasta kuningassuvusta, joka pitää alkuperänään erästä Israelin kuningasta. Samoin kuin intialaiset maharadzat, myös Abessinian knningassuku ja korkea-aateliset ovat pitäneet jo kauan tavallista vaaleampaa ihonväriä arvon merkkinä, ja Etiopian viimeinen keisari Haile Selassie näyttikin vain hyvin ruskettuneelta eurooppalaiselta. Mengistu, kommunistisen vallankaappauksen johtaja sai kokea syrjintää tummien piirteidensä takia. On symbolista että kommunistisen dynastian kukisti vanhaan perinnölliseen aateliin kuulunut mies, myöhempi Etiopian pääministeri, Meles Zenawi.

Hienostuneeseen käytökseen kuuluu kohtelias mutta painokas puhetapa, jonka voi helposti omaksua esimerkiksi ranskalaista korkeakirjallisuutta alkukielellä lukemalla. Saksan kieleen kuuluu loogisuus ja jämäkkyys, mutta ranska saattaa olla hienostuneempi salonkikieli. Konditionaalin käyttöä ei kannata kohteliaassa puheessa unohtaa. Kielen ei tule olla ahdistavaa, pakottavaa tai alentavaa. Kohteliaassa keskustelussa osapuolille annetaan tilaa, eikä puhuta esimerkiksi uskonnosta.

Koulutus tuo ihmisille käytöstapoja, mutta ei kuitenkaan aina vie ihmisistä pois alhaisia piirteitä, kuten joukossa hevostelua – sitä että joidenkin itseluottamus lisääntyy kun porukassa on muita laumasta innostuvia joukkoihmisiä. Hienostuneen käytöksen tulee siis olla täysin itselähtöisä, sen ei tule motivoitua kuin itsestään.

Olli von Becker

YTM