Reinhold von Becker ja hänen suomen kielen uudistamiseen liittyvät tekonsa

Reinhold von Beckerin kieleen liittyvä työ oli jos mikä osoitus kiellisestä luovuudesta. Sittemmin esimerkiksi kirjailija-ohjaaja Juha Hurme on julkisuudessa tuonut esiin sen, että jokaisen sivistyneenä itseään pitävän suomalaisen on tunnettava Reinhold von Beckerin nimi ja teot. Perusteen hän käytti sitä, että kaikki suomalaiset, vaikka eivät olisi siitä tietoisiakaan, käyttävät hänen keksintöjä joka päivä. Ja tuo keksiminen liittyy hänen suomen kieleen tuomistaan sanoista ja ilmaisun tavoista. Huomioiden sen, että Reinholdin vanhempien ja suvun kieli oli ruotsi, on kummastusta herättävää, mistä hän on kotinsa ulkopuolella omaksunut niin puhtaan itämurteisen suomen kielen. Vaikka jotkut kirjoittivat Reinholdin lehden yhteydessä, että hänen kielensä ei ole varsinaisesti mitään murretta, niin on luultava, että hän lapsena ja nuorena omaksui perusteelliesti oman maakuntansa Savon kielen. Beckerin kirjallinen luovuus uudissanojen osalla kesti miltei koko hänen aikuiselämänsä. Ensin Turum Akatemiassa opiskelijana ja tutkijana, sitten Turun Wiikkosanomien yhteydessä ja lopulta oman vuonna 1824 julkaistun kielioppinsa kautta. Kuitenkin tuohon voidaan varmasti vielä lisätä hänen noin parinkymmenen vuoden aikainen toimintansa senaatin kielenkääntäjänä. Hän siis sepitti sanoja itse, mutta myös haki savonmurteesta sanoja, jotka hän asetti tunnetumpaan kontekstiin ja merkitykseen, joita ovat esimerkiksi eläke, kokeilla, sijainen, sivistää, sivistys ja sivistyä. Sivistys on aiemmin tarkoittanut pellavan riipimistä valmiiksi. Lisäksi sivistäminen on Savossa tarkoittanut siistimistä ja ympäristön puhtaana pitämistä. Onkin niin, kuten emeritusprofessrori Ohto Manninen on todennut, että 1820-luvulla, vaikka maan ainoa yliopisto sijaitsi Turussa, oli sen sivistys peräisin Kangasniemeltä. Muita Beckerin keksimiä uudissanoja ovat mm. hallinto, huonekalu, ihmiskunta, ilmapuntarie, kalusto, keksintö, laitos, lausunto, lukio, etuus, kurinpito, varteenottaa, verovapaus, vuosikertomus, mielekäs, ylläpitää, napa, nide, nisäkäs, rohto, sanomalehti, toimenpide, valtameri, virasto, vuosikerta ja väestö. Samalla kun ajatellaan, että eläke tarkoittaa syytingiä voisi tuloke tarkoittaa jatkuvaa yhtä suurta ansiota, joka tulee ihmiselle ennen varsinaista vaivannäköä ja työtä. Etenkin senaatissa Beckerin tuli pyrkiä etsimään osuvia ilmaisuja sen aikaisen ruotsin kielisen lakitekstin yhteydessä. Tuohan on monesti kääntäjän työssä merkityksellistä, jos hallitsee molemmat kielet, joiden pohjalla luo uusia ilmaisuja toiseen kieleen. Samalla kun Reinhold huolehti kansan valistuksesta ja tiedon lisäämisestä Suomessa, toimi Reinholdin serkku, tuomari ja laamanni Carl Johan von Becker alueellisen pyrkimykseeen auttaa köyhiä ihmisiä, ja julkaisipa hän vielä kokonaisen kokoelma omia runojaan ”Försök i skaldekonsten”. Eli Reinhold huolehti hengen ravinnosta, ja samalla serkkunsa huolehti ruumiin ravinnosta. Voidaan hyvin perustein sanoa, että Reinholdin työ ja keksimänsä sanat loivat uudenkaltaista renessanssia suomen kieleen. Edeltäjiä ei ollut paljoakaan ja seuraajia tuli vasta yli vuosikymmen päästä mm. Wolmar Schildtin, joka oli Reinholdin pikkuserkku, C.A. Gottlundin, Samuel Roosin, joka hänkin oli sukuliitteessä Reinholdiin ja Elias Lönnrotin myötä. Hänen kielellistä luovuttaan tosiaan pitää korostaa sinä mielessä, etteivät hänen vanhempansa puhuneet suomea ja hän oppi sen vasta nuorella iällä talonpoikien lapsilta. Varmaan on lapsenakin niin, että jotta voi ottaa osaa leikkeihin, on kielen oltava samanlainen ja samalta kuulostava, Miten tämä suomen kielen renessanssi loi itselleen alaa esimerkiksi isoisäni isoisän äidin suvussa, von Schroweissa. Ensimmäiset aatelissuvun säätyvaltiopäivillä suomen kieltä käyttäneet olivat Pehr Evind Svinhufvud, jonka äiti oli von Becker, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ja Johan Gerhard von Schrowe. Etenkin Schrowe-suvusta voidaan sanoa, että siellä, vaikka tietysti osasivat ruotsia hyvin, oli ensimmäiseksi kieleksi tullut jo Putkijärven kartanon aikaan suomen kieli. Schrowe-suvusta löytyy myös ainakin yksi kirjailija: Uno von Schrowe, jota pidetään ensimmäisenä Itä-Hämeen suomenkielisenä taidekirjailijana. Myöhemmin on laskettu Beckerin kehittämiä sanoja olevan ainakin 100-200. Becker varmasti nykypäivänä sopisi loistavasti Suomen tv:n huonosti suomennettujen sarjojen ja elokuvien kehittyneemmäksi kääntäjäksi. On mainittava että Beckerin setä meni avioon Järnefelt-sukuisen naisen kanssa, jossa suvussa suomenmielisyys alkoi varhain. Toinen Reinholdin serkku taas meni avioon Mathilda Björksténin kanssa, joka oli Runebergin muusan Emilie Björkstenin sisko. Samalla kun esimerkiksi Tikkasten täysin suomenkielisestä suvusta tuli Paavo Tikkasen avioliiton Tengström-suvun edustajan kanssa ruotsinkielinen suku, on von Becker-suku suomenkielistynyt viimeisen sadan vuoden aikana. Reinhold von Becker vain näytti tietä tälle muutokselle. Olli von Becker YTM, oikeustieteen opiskelija ja kirjoittanut Reinhold von Beckerin elämäkerran.