Tieto koostuu suodatetusta informaatiosta, ja tämä siksi, koska informaation määrä tämänhetkisessä yhteiskunnassa on kasvanut huimia määriä viimeisen viidentoista vuoden aikana. Informaatiolla ei kuitenkaan ole täysintä tiedollista arvoa ja sen takia sitä pitää suodattaa. Korkeimmin formaloitu tiedon käsittelyn tapa on tiede ja sen periaate on se, että sen piirissä uutta tietoa verrataan todellisuuteen. Todellisuutta taas voidaan tarkastella etabloidun tiedon kautta, joka toimii pohjana uuden tiedon keräämistä varten. Informaation laadusta voidaan sanoa se, että monesti kakkakikkareetkin nousevat vedessä pintaan, niin tähän aineeseen verrattavat informaation jyvät voivat johtaa ihmistä joskus harhaan vakavan tieteen teossa.
Tiedon voidaan sanoa olevan kuva tai formuloitu lause asiaintilasta. Kuitenkin on huomioitava, että esimerkiksi murreilmaisuissa tuo tapa ei päde, ja tieteellistä kieltä harrastavat tässä maassa lähinnä tieteilijät. Savon murrekin on niin, toisaalta rauhoittavan kuuloista, mutta joissakin yhteyksissä aiheuttaa myötähäpeän tunnetta. Älyperäinen lukija on varmasti havainnut sen, että kun kotimaiseen elokuvaan haluttiin menneenä aikana yksinkertainen toope, puhui se tavallisesti savon murretta.
Tiedon yhteydessä tulisi aina muistaa kriittisyys, joka tarkoittaa epätäsmällisyyksiä tieteellisestä tekstistä ruotivaa asennoitumistapaa, ja jonka tärkeysaste kasvaa sitä myötä mitä korkeammalle tieteen asteelle edetään.
Entropia tarkoittaa tietynlaista kasautumisilmiötä ja sen voidaan nähdä vaikuttavan myös tiedon kasautumisessa ja tietynlaisessa viisauden kerääntymisessä. On huomioitava, että tuo ilmiö vaatii useasti historian, tieteen ja filosofian perusteiden tuntemista. Mutta kun nuo perusteet on rakennettu, on siitä helppoa ruveta antamaan lausuntoja asiasta kuin asiasta. No kuitenkinhan yliopiston käyneen ihmisen täytyy kuitenkin älyllisen terävyyden säilyttämisen takia lukea kirjoja myös yliopiston jälkeen. Eli voidaan sanoa, että kun on saanut kunnon otteen tiedosta, niin se tapaa kerääntyä tällaisen ihmisen ympärille.
Tietoa voi saada kolmenlaisella menetelmällä, joista yksi on käytäntö, yksi taito ja yksi älyllisyys. Eli tiedon rakentuminen määrittyy sen koostumistavan myötä. Tämän takia tulisi jokaisen kokea, että jokaisella myös on sisäsyntyinen taito tehdä itsenäisesti arvioita tieteellisin perustein ja mielipiteiden joukosta tulisi karsia epä-älylliset asenteet. Lapsia tulisi opettaa kouluissa puhumaan tieteellisesti ja antamaan vastauksensa tenteissä loogisesti formuloidulla merkkijärjestelmällä.
Kaikkien tietojen etsimisestä on tullut helppoa, koska kaiken tarpeellisen löytää googlen hakukoneesta ja wikipediasta, mikä esittää vain muutaman kirjansivun mittaisen selvityksen ihan mistä tahansa aiheesta. Sen jälkeen voi kailottaa facebookissa tiedot siitä, mitä kaikkea on aiheesta löytänyt. Voi kuitenkin kysyä sitä mikä noiden tietojen todellinen laajuus on. Ihmiset ovat mielestäni tänä päivänä ihan liian hyvin tavoitettavissa puhelimien ja tablettien kautta. Tein sen havainnon varhaisnuoruudessa, että esimerkiksi linja-autossa Kuopioon lukioon menevät tytöt näpyttivät koko ajan puhelimiaan. Poikaporukkaa pitää pitää yllä oman navan ympärillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti