Köyhyys tarkoittaa sellaista ihmisen olemassaolon laatua, ettei tuollainen ihminen pysty osallistumaan vaihtotalouteen niin laajalla skaalalla kuin mitä varakkaammat harrastavat. Kukaan ei voi valita sitä perhettä, johon hän on sattunut syntymään, joten köyhyyden ei varmasti voida katsoa johtuvan pelkästään kyseisen yksilön tekemistä vääristä valinnoista. Suoria toimia, jotka monesti voivat johtaa köyhyyteen ovat esimerkiksi matala koulutustaso, työttömyys ja velat joita ei itse pysty maksamaan. Jotkut voivat väittää myös että huolimaton elämäntyyli voi johtaa köyhyyteen.
Köyhyyden seuraukset ovat monesti epäsosiaalisen käyttäytymisen kategoriaan laskettuja asioita, kuten esimerkiksi teiniraskaudet, rikollisuus ja päihteiden väärinkäyttö. Köyhyyden syyksi voidaan laskea sekin yhteiskunnallinen asiaintila, jonka mukaan kaikista ihmisistä ei ole kaikkiin ammatteihin. Esimerkiksi epäsosiaalisuus voi olla sellainen piirre, joka voisi olla ehkäisemässä sitä, että yksilö pääsisi korkeaan työtehtävään. Myös mielenterveyden ongelmat johdattavat ihmisiä monesti sairaseläkkäälle ja entistä kapeammalle leivälle.
On kuitenkin mainittava nekin tapaukset, että varakkaat eläkeläiset eivät käytä rahojaan vaan pistävät ne säästöön. Tuon ovat jotkut sanoneet vääristävän taloudellista kasvua, kun rahaa ei saada vaihtotalouden myllyyn tietynikäisiltä ihmisiltä. Tämän nuukuuden lisäksi munkkien harjoittama vapaaehtoinen köyhyys on yksi sellainen asennoitumistapa, jossa munkit eivät harrasta minkäänlaista tavaroiden ostamista ja sen myötäistä tavaroista ilahtumista. Munkit ovat askeetikkoja.
Yksi tapa käsitellä köyhyyttä on se, että siinä tehdään ero absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden välille. Länsimaissa ei ole koskaan aiemmin ollut näin paljon maahanmuuttajia, ja sen takia absoluuttinen köyhyys on tullut osaksi joidenkin länsimaalaistenkin ihmisten arjesta, kun se on aikaisemmin rajoittunut lähinnä Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Tietysti Land of the free and the home for the brave on ensimmäisenä listalla kun tehtäisiin arvio tuloeroista ja hyvinvoinnin eroista länsimaissa.
Toinen vähän provokatiivisempi kysymys aiheeseen liittyen on se, onko moraalisesti väärin olla köyhä? Saavatko köyhät ihmiset esimerkiksi asua varakkaampien asuinalueella? Valitaanko yliopistoon mieluiten sen kaltaisia ihmisiä, joiden vanhemmat ovat jo akateemisia? Onko köyhällä ihmisellä oikeutta elää pidempään kuin vaikka varakkaampi naapurinsa? Hoituuko varakkaamman ihmisen asiat byrokratian rattaissa nopeammin kuin köyhemmän ihmisen? On vaarallista sanoa, että köyhyys olisi oma vika, jonka joku oli kirjoittanut vuosi sitten lehteen. Nämä ajattelevat, että kaiken voisi rahallistaa ja joka tilanteessa ihmisiä arvosteltaisin sen takia, että heillä ei ole taskussa yhtä paljon rahaa. Kaiken, jopa syvimpien kulttuuriarvojen ylitse nämä rahan ihannoijat olisivat valmiita astumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti