Kulttuurimme epäinhimillisistä piirteistä

Kulttuuriin sisältyy useasti monia sellaisia piirteitä, joiden perusteella niitä voidaan pitää epäinhimillisinä ja pahoina. Ei voi olla mainitsematta esimerkiksi Kiinaa, jonka ihmiset villiintyivät kulttuurivallankumouksen aikana tappamaan, kiduttamaan ja pahoinpitelemään omia kansalaisiaan, joita he vain sattuivat pitämään luokkavihollisina.                                                                                                                                                                                                   

Banaali paha tarkoittaa arkipäiväistä pahaa, joka tapahtuu päivittäisissä käytänteissä. Franz Kafka kirjoitti joskus, että vähiten oikeuksia yhteiskunnassa on pienillä lapsilla – heitä riuhdotaan, kiskotaan ja nostellaan ilman huomiota siitä, pitääkö lapsi tuollaista kohtelua pahana. Ihmisten keskuudessa tietynlainen paha syntyy siitä, että ihminen kategorisoidaan täysin ryhmänsä kautta, ei siis oteta sitä huomioon minkälaisia ominaisuuksia yksilöllä itsellään on, vaan viedään täysin pois hänen oikeutensa toisten ryhmien jäsenenä. Kovuus ja kovuuden olettaminen onkin yksi vaarallinen ihmisyyden piirre. Voidaan esimerkiksi olla todella ankaria siinä, kun arvostellaan itseä ja pyritään näyttämään, haisemaan ja kuulostamaan täsmälleen samalta kuin muut.                                                                                                                                                 

Rooliodotukset ovatkin yksi vaarallisimmista ihmiselämän piirteistä, voidaan katsoa, että kaikki paha  ihmisten keskellä syntyy siitä, kun jotkin auktoriteettiuskoiset ihmiset pyrkivät ylläpitämään joukon painetta ja siinä samalla arvostelevat niitä kaikkia, jotka eivät pysty tai jotka eivät halua mukautua noihin roolioletuksiin.                                                                                                                                                                                       

Feministeille mies on kaiken pahan lähde, jota pitää arvostella jokaikisen mieleen tulevan asian vuoksi. Samanaikaisesti, kun naisista on tullut elintason nousun ja feminismin avulla nautintoa ja täyttymystä hakevia akateemisesti koulutettuja vaihtoehtoihmisiä, jotka puskevat akateemisille markkinoille kaikenlaista epämerkityksellistä, niin mies on esineellistetty ja alistettu täysin. Kun naisen arvot vallitsevat yhteiskunnassa, silloin noihin arvoihin sitoutumaton mies on pelkkä esine ja leikkikalu. Kuitenkin itse en usko tuohon täysin, vaan katson, että järkevät ja henkisesti kypsät naiset kunnioittavat miestä, joka ei lähde naisten pompoteltavaksi.                                                                                         

 Samalla kun jotkut ihmiset sanovat, että kaikki aatelistaustaiset ihmiset ovat aina olleet laiskoja ja vain nauttineet yhteiskunnan heille tarjoamista eduista, itse katson, että aateli määrittyy etenkin velvoitteiden eikä oikeuksien kautta. Vaikka voitaisiinkin sanoa, että ihmisten oikeuksista on pidettävä kiinni yhteiskunnassa ja seurattava moraalisten oikeuksien toteutumista, niin kuitenkin mielestäni jokaisen ihmisen tulisi miettiä etenkin omia velvoitteitaan. Etiopian prinssi Asfa Wossen Asserate kirjoittaa hyvin kirjassaan Manieren: ”jos ihminen ajattelisi vähän lähemmin asiaa, voisi hän havaita, että loppujen lopuksi ihminen ansaitsee saada vain potkun persukselleen oikeana aikana, ja kaiken muun väittäminen on vulgaarisuutta”.