sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Novelli

Yhteys

Se tuntui aluksi niin väärältä, niin väärältä, väärältä ja sama uudestaan useita kymmeniä kertoja. Voisiko rakkaus ja toista ihmistä kohtaan tunnettu kaveruus olla niin pitkälle ulottuvaa, että sen voisi antaa tulla esiin tällä tavalla, joka monelta ihmiseltä omaksutun käsityksen mukaan oli jotain totaalisen väärää. Olin jo ehtinyt omaksua muilta ihmisiltä käsityksen, jonka mukaan asian vääryys ei poistunut minkäänlaisella selityksellä. Kuitenkin myös muut joita asia kosketti uskoivat, että he olivat tekemässä samalla sekä jotain väärää, että myös jotain mikä on oikeaa ja siksi toteutumisenarvoista ja hyvää. Asia oli mietityttänyt myös minua jo kauan aikaa, se mitä oli tapahtunut ei itsessään kertonut mielestäni alussa vielä mistään suuremmasta ja merkityksenantavasta todellisuudesta, se itse asiassa ei voinut itsessään merkitä kenellekkään mitään konkreettista ja selkeätä. Juhani oli ollut siinä asian keskuudessa jo niin kauan kuin kaikki oli tapahtunut, minä Timo en voinut tehdä asialle mitään selkeää ja kaikki oli tapahtunut saman yhteisen hyväksynnän sisällä ja suoranaisesti täydellisen konsensuksen vallitessa. Juhani oli kuitenkin ollut se josta aloite tähän häpeälliseen asiaan oli alkuperäisesti lähtenyt. Minä en ollut alussa ajatellut, että se voisi tarkoittaa mitään syvällisempää ja laajemman merkityksen sisältävää asiaa, kunhan vain kaksi kaverusta päättivät viedä kaveruutensa entistä syvemmälle tasolle. Juhani oli kuitenkin ollut asian tiedostettuaan välttelevä ja ei halunnut vähään aikaan olla tekemisissä edes minun kanssani. Minä olin miettinyt asiaa syvällisesti jälkeenpäin, mutta en ollut nähnyt siinä mitään sellaista, minkä ehkä suuri osa muista ihmisistä siihen oli liittämässä. Oliko tässä tapahtunut kenties jotain kardinaalirikokseen viittaavaa? Mielestäni ei ollut, jopa se kun päiväkodissa leikittiin lääkärileikkejä tyttöjen kanssa oli jälkeenpäin mietityttänyt minua eettisesti paljon syvemmällä ja moraalisesti merkittävämmällä tasolla. Meillähän oli kuitenkin ollut housut jalassa, kun makasimme vuorotellemn toistemme päällä ja matkimme lapsen viattomuudella jotain syvempää yhteyttä. Juhani oli luultavammin katsonut jälkikäteen menneensä jonkin sellaisen rajan yli joka olisi hänelle merkinnyt jotain syvempää. Itse en katsonut sen olevan mitään kaverillisten leikkien ulkopuolelle ja yli menevää. Ehkä siinä katsottiin varhaiskypsästi että makaaminen toisen päällä olisi merkinnyt aikuisten omaa yhdyntää ja siitä saatua tyydytystä. Olimme toki katselleet toistemme pippeleitä vuorotellen sen jälkeen kun Juhani oli halunnut ensin näyttää omansa. Minä olin pitänyt aina tärkeänä yhteyden luomista toisiin ihmisiin ja eri ihmisten kanssa, olin oppinut tuntemaan, toimivat erilaiset keinot tuon yhteyden luomisessa. Jos tässä ei kuitenkaan oltu menty toistemme pippelien katselemista pidemmälle, oli se kuitenkin joidenkin suorien ihmisten mukaan tulkittavissa homoseksuaaliseksi aktiviteetiksi. Minä olin kuitenkin jo silloin kokenut sen pelkästään kahden kaveruksen väliseksi ystävyyden ja kaveruuden osoitukseksi ja uudenkaltaisen yhteyden luomisen yritykseksi, joka oli silloin muiden ihmisten mielipiteiden vuoksi jäänyt erilaisen merkityksen sisälle. Yhteyden luominen ihmisiin tapahtuu usein heidän omilla ehdoillaan, ja tuon ohjeen olin aina visusti tallettanut sydämeeni. Olimme siis katselleet ujosti toistemme pippeleitä ja hinkanneet velttoja itseämme toisten housuihin siten, että olimme siitä saaneet aiheen uskoa olevamme jo paljon kokeneempia ja paljon nähneitä verrattuna toisiin, jotka eivät olleet olleet samoissa touhuissa mukana. Mielestäni sen tapahtuminen ei tehnyt minusta yhtään toisista poikkeavampaa kuin mikä tahansa muu kavereiden kesken tapahtunut yhteinen leikki. Monet muut olivat eri mieltä ja tästä kirjoittaminenkin voisi monien mielestä tapahtua varsin arkaluonteisesti. En tiennyt sitä, mistä Juhani oli saanut edes tietoonsa homoseksuaalisista aktiviteeteista kertovaa materiaalia saati sitten, että hän olisi itse saanut päähänsä ehdottaa sitä muistuttavien aktiviteettien harrastamista toiselle ihmiselle, etenkin kun olimme olleet ensimmäiseltä luokalta lähtien kuin varsinaiset paita ja perse. Olimme toki tuolloin vielä niin kokemattomia etteivät tytöt kiinnostaneet muuten kuin jonkinlaisen totaalista vierautta kohtaan tunntetun inhon kohteina. Mielestäni olin suostunut näyttämään pippeliäni ja makaamaan vuorotellen toistemme päällä siitä  syystä koska tämä kaverini oli uskaltautunut itse ottamaan noin suuresti vieraan aiheen puheeksi ja huomion kohteeksi. Minua oli jopa suuresti ihmetyttänyt se, miten helposti Juhani oli pystynyt aiheesta puhumaan, hän aloitti siitä puhumisen jo yleisellä tiellä, jolla olimme tulossa kotiin päin koulusta. Noh, minusta ei kuitenkaan kuoriutunut koskaan minkäänlaista homopetteriä tai hedelmäkakkupoikaa, vaikka tuolloinen ujo kohtaamisemme pyrkikin simuloimaan noiden ihmisten välisiä harrasteita. Sen jälkeen en ole koskaan enää ollut kenenkään parhaana kaverina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti