Matalapsykologinen tutkimusperinne nykyajan psykologiassa

Nykyaikainen psykologian tutkimus korostaa etenkin emootioita psykologisen kysymyksenasettelun välineinä. Ja tässä emootiotutkimuksessa ei pienessäkään määrin erotella emootioita niiden arvon kautta. Voidaan mielestäni puhua ja kirjoittaa arvotunteista, jotka eroavat koheesioltaan, konsistenssiltaan, laadultaan ja määrältään toisistaan, joissa kehittyneimmät ja kompleksisimmat arvotunteet ovat arvokkaimpia ja niitä myös koetaan epätasaisesti havaittuna erilaisten ihmisten keskuudessa. Primitiivinen tyyppi ei koe kuin pyyteellisiä ja itsekkäitä halujaan, hänen arvotunteensa eivät siis ole kovin arvokkaita ja ne perustuvat villi-ihmisen haluun saada aina kaikki himonsa tyydytetyiksi kaikissa olosuhteissa. Emootio ei ole tasarajainen eikä tasalaatuinen käsite, eikä niitä kaikkia tulisi käsitellä yhden käsittelyn ja huomion alaisina. Emootio on monestikin naisten yhteydessä käsiteltynä tunneperäinen reaktio johonkin toimintaan tai sanaan tai tekoon. Siinä mielessä alimmat emootiot ovat pyyteellisiä, koska ne seuraavat ehdollistettuna toisten ihmisten tekemistä asioista. Naiselle emootiot ovat siis monesti reaktiivisia ja suhteellisia, koska pyyteettömät arvotunteet, jotka ovat niitä, joille esimerkiksi koko länsimaisen filosofian moraaliaatteiden teoria on rakentunut. On sanottava, ettei suurin osa ihmisistä ymmärrä mitään moraalifilosofiasta, vaan he monesti seuraavat toisissa ihmisissä sitä, että toisten ihmisten toiminnan hiljainen kollektiivinen hyväksyntä oikeuttaa myös toiset viiteryhmän ihmisistä toimimaan samalla tavalla. Primitiiviset miehet ja vaikka jo poikaikäisten porukat perustuvat siihen, että näiden ihmisten on toistuvasti todisteltava omaa paremmuuttaan ja rohkeuttaan teoilla, jotka rikkovat rajoja. Tässä näkyy se raja, mitä henkilökohtaisen moraalin ja käsityksen etiikasta omaavat ihmiset eivät tavallisesti ylitä, vaikka apina villiintyykin nimenomaan lauman vaikutuksesta. Ja alaluokkaiset naiset ovat äimällään kuolaamassa, kun ”mies uskaltaa olla noin rohkea ja vallan suuntaa ohjaava!”. Katharsis tarkoittaa sitä, kun ihminen puhdistuu arvotunteittensa kautta, kun hän havaitsee jonkin merkittävän arvollisen tunteen lähteen, johon impulssiin yhdyttyään hän kokee suurta moraalista puhdistautumisen tunnetta, mikä myös pitää tällaiset harvinaiset ihmiset moraalikäsitykseltään arvokkaina. Nykyaikaisessa psykologisessa fysikalismissa on myös yleistyneet älyvapaat tutkimuskysymykset, jotka voivat liittyä vaikka siihen, kuinka nopeasti ja kuinka jäykäksi pippeli kovettuu. Psykologit ovat kaapanneet lääkäreiden reaktiovasaran itselleen ja väittävät nykyisin näitä tutkimuksia psykologiaksi, tieteeksi ihmisen sielusta. Mielestäni psykologian sisällä tulisi tutkia lahjakkuutta ja myönteistä poikkeavuutta, vaikka primitiivisten ihmisten toimintaa ja reaktioita on joskus hauskaa seurata jo sen itsensä takia. I Olli von Becker, YTM, oikeustieteen opiskelija