Kulttuurin arvosta (I) Kehittyneistä vähemmistöistä ja kehittyvistä vähemmistöistä (II)

Ensin kun ajatellaan sitä, voidaanko kulttuureita arvioida, etenkin, koska jotkut vasemmistolaisesti suuntautuneet tahot julistavat, ettei niitä voi arvioida ja järjestellä minkään perusteella, voidaan kuitenkin sanoa että eroja on, ja ne ovat valtaisia.. Kuitenkin mielestäni arvion tekemisen aiheita on monta. Richard Lynn ja Tatu Vanhanen kirjoittivat vuosituhannen alussa tutkimuksen siitä, miten bruttokansantuote ja älykkyysosamäärä vaikuttivat korreloivan keskenään kaikkialla maailmassa. Sen perusteella voidaan varmasti sanoa, että eroja on, ja sen takia monilla Euroopan ulkopuolisilla kansoilla on Euroopan kansoja matalampi keskiarvoinen älykkyysosamäärä. Ja lisäksi tunnetusti heikomman elintason maista tulevat ovat sen mukaisesti myös sellaisia maita, joissa BKT on länsimaihin nähden matalampi. Yksi tapa arvioida kulttuurien arvoa on se, kuinka hyvin arvion alla olevissa maissa osataan kieliä, etenkin naapurikansojen kieliä. Maahanmuuttajia ja pakolaisia voidaan arvioida sen mukaan, mikä on kunkin vähemmistöryhmän sopeutumisprosentti, eli miten he kokonaisuutena pystyvät sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Voidaan sanoa, että kulttuurin arvolla on myös jotain tekemistä sen kanssa, millainen historia kansalla on ja miten kansa on tullut yhteen yhdeksi valtioksi, ja miten se on vaikuttanut ympärillä olevaan kulttuuriin. Kulttuurin arvosta kertoo myös se, kuinka paljon ja kuinka suurella tavalla vaikuttavia jatkumoita kulttuurin sisällä ja ihmisten ajattelussa, toiminnassa ja käytöksessä on. Kehittyneellä kulttuurilla on kirjallisuutta, taidetta, tiedettä, uskontoa ja filosofiaa. Tällaisilla kulttuureilla on jotain mikä jää jäljelle jatkumaan vaikka kulttuurin kunkinhetkiset ihmiset vaihtuvat. Kulttuuri on sellaista, mikä osaltaan seuraa kausaalisuhteessa ihmisten toimintaa, käyttäytymistä ja ajattelua, Ja tämän takia onkin sanottava, ettei kantaväestö ja maahanmuuttajat ja pakolaiset voi koskaan olla heti valmiita elämään toistensa keskuudessa ja saamaan toisiltaan intersubjektiivisen luottamuksen. Esimerkiksi maahanmuuttajien tekemien rikosten määrä kertoo siitä, että sopeutumisessa ei olla edetty. Tietysti ulkoakäsin johonkin toiseen kulttuuriin tulevien ihmisten täytyy osoittaa kantaväestölle että he opiskelevat ja tekevät työtä, eivätkä jatka rikoksien tekemistä, sillä se, että rikollisia maahanmuuttajia on niin paljon, todistaa etteivät häiriökäyttäytymisen syyt ole pelkästään yksilöissä yksilötasolla. Poliittista ideologiaani voidaan varmaan helposti kutsua Itävallan Vapauspuolueen tavalla ”kansallisliberalismiksi”, jossa yhteiskunnan ja yksilöiden vapauksia suojellaan vastaan otetulla vastuulla. Monesti kulttuureita voidaan tänä päivänä arvostella myös sen kautta, kuinka sitovaa ihmisten uskonto on, ja kuinka suuresti yhteiskunnallisia vähemmistöjä suojellaan ja varjellaan kiihkomielisyydeltä. Kansallismielisyydellä voidaan kansallisliberalismissa varjella näitä vähemmistöjä jotka kuuluvat etenkin kehittyneimpiin vähemmistöihin, jotka eivät tuo häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa ja anarkiaa yhteiskuntaan.Implikaatiot näistä pohdinnoista osoittavat selvästi, että kulttuureita voidaan arvioida. Kulttuureja voidaan arvioida mielestäni helpoimman tien kautta siten, mitä universaalisempia ne ovat, eli miten hyvin ne voivat tulla toimeen toisten kulttuurien ihmisten kanssa. Partikulaarisia kulttuureita ei oikeastaan edes voida kutsua kulttuuriksi vaan jonkinlaisiksi heimoiksi, koska niiden ihmisillä ei ole kykyä esimerkiksi valtioiden väliseen diplomatiaan ja maailmankirjallisuuden -taiteen ja tieteen tekemiseen. On esimerkiksi sanottava se, että suuri määrä maailman suurimpia filosofeja on tullut Euroopasta, ja useimmin vielä sellaisista maista, joiden kulttuuri on vanhaa ja jotka ovat olleet tekemisissä sekä naapurikansojensa mutta myös muilta manterilta peräisin olevien kansojen kanssa. Universaalisuus siis tarkoittaa maailmallisuutta, eettisyyttä, suvaitsevaisuutta ja yleisihmisyyttä, joten tällaisille ihmisille tulisi ensi sijassa antaa oikeus kulkea eri maissa. Esimerkiksi erot älykkyysosamäärätesteissä kansojen välillä kertovat siitä, että huonoimmin siinä menestyneet ihmiset ja kansat eivät pysty mukautumaan helposti niihin standardeihin, joita Euroopassa asuessa tulisi noudattaa. Toiset kulttuurit ovat riippuvaisia jäsentensä kautta siitä missä päin maailmaa tällaisen kulttuurin asujaimisto sijaitsee, toisin sanoen ne ovat riippuvaisempia paikasta ja kokevat ongelmia toisenlaisissa ympäristöissä. Ihmisille annettava vapauden määrä tulisi laskea sen mukaan kuinka kehittynyt kulttuuri on, eli kulttuuri oikeuttaa ihmisiä itsensä kautta. Lopuksi voidaan sanoa, että kulttuurin arvo määrittyy etenkin preferenssiautonomian tilasta, eli siitä, miten negatiivinen ja positiivinen vapaus suhtautuvat toisiinsa yhteiskunnassa, joka sisältyy johonkin kulttuuripiiriin. Kehittynyt kulttuuri on sellainen jossa ihanteen ja tarpeen välillä korostus on ihanteessa. Ja loppujen lopuksi universaali-partikulaari-jaottelu määrittää sen, miten helposti tällaisen kulttuurin piirteitä voidaan yleistää mahdollisimman monelle sopivasti.

II

Eli miksi tarvitaan erottelu kehittyneiden ja kehittyvien vähemmistöjen välille. Se johtuu siitä, koska jotkut minoriteetit poikkeavat kompetenssiltaan uudenlaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa asiat eivät ole samalla tavalla kuin heidän alkuperäisessä kulttuurissaan. Ero pitää myös tehdä sopeuttamisen varmistamiseksi, koska muussa tapauksessa rikollisuus ja anarkia lisääntyvät yhteiskunnassa. Tässä erottelussa voidaan hyödyntää etenkin työelämästä ja kouluista tulevaa palautetta. Myös näitä kehittyvien ryhmien maahanmuttajien on voitava säädellä, valvoa ja lisätä heidän maahanottamisen ehtoja siten, että voitaisiin käyttää jonkinlaista koeaikaa. Alkuun on tehtävä jonkinlainen sopeuttamisarviointi, jonka jälkeen maahan ei-sopivat tulisi lähettää takaisin, ja ei antaa heidän lähteä suoraan kantaväestön ja valtakulttuurin edustajien keskuuteen. Koeajan myötä voidaan katsoa vähemmistön jäsenen statuksen nousevan, kun hän työllistyy tai saa puolueettoman tien kautta opiskelupaikan itselleen. Esimerkiksi homojen oikeudet ja muslimeiden pyrkimykset ovat jokseenkin vastakkaisia nykyaikaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa, minkä takia homojen oikeuksia tulee valvoa entistä enemmän ja estää väkivalta ja loukkaukset. Mielestäni äärivasemmisto ja äärioikeisto tulkitsevat molemmat tämän maahanmuuttajakäsityksen väärin, sillä on mielestäni selvää, että eurooppalainen vieraanvaraisuus on aina taannut sen että vieraat on otettu hyvin vastaan, kun taas vasurit haluavat antaa vähemmistöille tissiä, ja äärioikeisto olisi laittamassa kaikki saman tien laivalla takaisin. Mielestäni maahanmuuttajille on tarjottava mahdollisuus osoittaa se, että he voivat tulla länsimaisen yhteiskunna jäseneksi, mutta jos nuo ehdot eivät täyty, ei poispalauttamisen tulisi olla mikään liian vaikea toimenpide. Voidaan sanoa, että tietyt vähemmistöjen rikolliset edustajat voivat olla tyhmiä ja väkivaltaisia, esimerkiksi joissakin kulttuureissa on tapana, että myös lapsia saa lyödä tai läimäyttää niin että luita menee poikki. Saati sitten naisten kohtelu. Myös on selvää, että jotkut ihmiset tulevat esimerkiksi Suomeen sen takia, että voisivat saada enemmän vapauksia ja paremman elintason kuin mikä heidän lähtömaassaan on ollut. Mielestäni minkäänlainen keinotekoinen elintasokilpailun tavoitteleminen ei ole hyvästä, ja sen takia tällekin asialle tulisi pikimmiten tehdä jotain. Mikä siis on tyypillistä toimintaa kehittyvän ryhmän maahanmuuttajilta? Se on ilahtuminen elintasosta, koska eivät ole varmaan aikaisemmin nähneetkään samanlaisia ruokavuoria marketissa jne. Vähemmän kehittyneet maahanmuuttajat aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle velkaa. Väkivaltaisuus, tyhmyys ja rikollisuus ovat ominaisia piirteitä sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät Europpaan sovellu. Kehittyneet vähemmistöt taas ovat sellaisia, jotka pystyvät mukautumaan ja sopeutumaan ympärillä olevaan kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kehittyneiden vähemmistöjen edustajat osallistuvat talouteen ja sen kasvuun. Kehittyneiden vähemmistöjen edustajilla on korkea sosiaalisen ja moraalisen kompetenssin aste.