Tasoista ja malleista

Tarkastelen tässä kirjoituksessa tasoja ja malleja ihmistieteen, ajan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tasot tarkoittavat sellaisia ilmiöiden ja instituutioiden muodostamia yhtenäisyyskategorioita, jotka ovat vuorovaikutuksessa seka vertikaalisesti että horisontaalisesti,kuitenkin suuri osa niiden vuorovaikutuksesta toisten ilmiöiden ja instituutioiden kanssa tapahtuu samalla tasolla sijaitsevien instituutioiden ja ilmiöiden kanssa. Taso tarkoittaa yhtenäistä pintaa, joka antaa kaikille samalla tasolla oleville samanlaiset edellytykset toimintaan ja ajatteluun. Toiminta ja ajattelu eri tasoilla tapahtuu aina kulloinkin kyseessä olevan tason vallitsevien sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Tasot vaikuttavat vertikaalisesti toisiinsa, ja voidaankin sanoa, vaikka ne voitaisiinkin jokainen sijoittaa tunnustushierarkian tasoihin, eivät ne ole varsinaisessa arvojärjestyksessä toisiinsa, vaan ne ovat järjestettyinä tunnustushierarkiaan sen perusteella miten altruistisia niiden tasoilla sijaitsevat arvot ja käsitteet ovat. Tasojen näkökulmasta voidaan siis sanoa, että ihmiset eivät ole täysin paralleelisia eli samanlaisia kaikilta toiminnoiltaan. Ihmiset tekevät asioita erilaisista motiiveista ja tekevät erilaisia asenteenilmaisuja. Taso ilmaisee myös sitä, miten mentaalinen aktiviteetti keskittyy. Tasoja on siis kaikkialla missä on tunnettua yhteiskuntaa ja todellisuutta. Monesti tason määrittyminen yksilölle vaikuttuu siitä, millaiseen psykologiseen järjestelmään yksilö kokee kollektiivisella tasolla vetoa. Tasot sisältävät siis etenkin maailmanselitysteorioita, jotka voivat olla niin kohtaloa, sattuma, uskonto, astrologia tai esimerkiksi fysiikka. Siinä siis koetellaan erilaisia selitystapoja ja miten ihminen voi vaikuttaa luonnon toimintaan. Ihminen voi sijaita samanaikaisesti useammilla tasoilla. Tasot liittyvät yksilöiden toimintaan ja etenkin siihen, miten ihmisten toiminta ilmenee yhteisöllisesti. Mallit taas tarkoittavat niitä ilmiöiden regulatiivisia syitä, jotka ovat syntyneet sen mukaan kuinka ihmisten toiminta on muokannut näitä malleja toiminnan eri tasoilla. Tasot liittyvät siis jotenkin toisiinsa, ja tuon yhteyden ylläpitäjä on tietynlaiset mallit, jotka mahdollistavat sen, että ihmiset voivat toiminnan ja ajattelun eri tasoilla ymmärtää toisiansa. Malli kertoo siis siitä, miten jokin ilmiö toistuu. Voidaan esimerkiksi sanoa, että jonkinlaiset toistuvat regulatiiviset säännöt määrittelevät esimerkiksi ajan tapaan sitä, millaisia malleja yhteiskunnassa on. Esimerkiksi tiettyjen sääntöjen mukaan käytävä peli muodostaa yhden alkeellisen mallitason. Malleja määrittelemällä voimme ennakoida tulevaisuutta, koska mallit ovat paljon pysyvämpiä ilmiöitä todellisuudessa kuin tasot, jotka ovat alttiita kommentaariaatin vaikutteellisuudelle ja merkitysvallalle. Mallit siis toistavat eri tasojen limittymiä, mikä tarkoittaa sitä, että ne poimivat olennaisia toiminnan regulatiivisesti määrittyviä syitä eri tasoilta, ja muovaavat sen myötä sekä kulttuurisesti että historiallisesti tätä kokonaista tasojen ja tunnustushierarkian järjestelmää. Mallien muodot kertovat siitä, millaisilla ilmiöillä on syyseuraussuhteita ja miten ne voivat limittyä yhteen. Tähän voi varmaan mainita tietynlaiset, tunnustushierarkian korkeimmalla tasolla pyyteettömyytensä ja altruisminsa takia sijaitsevan uskonnon arvollisen instituution tulevat, etenkin buddhalaisten ja hindulaisten piirissä vallitsevat sielunvaelluskäsitykset, jotka kertovat heille siitä, minne ihminen siirtyy sen jälkeen kun hän kuolee. Nämä ovat intialaisessa yhteiskunnassa merkittäviä toimintaan vaikuttavia tekijöitä, minkä takia ne liittyvät kaikille tasojen asteille. Intiaa voidaan varmaan pitää yhteiskuntana, jossa uskonnon tasosta on tullut selkeimmällä tavalla kaikkiin muihin verrattuna pyyteetön ja altruistinen järjestelmä. Mallit ovat siis eräällä tavalla tietynlaisen pysyvyyden ja sosiaalisen jatkuvuuden muoto. Kun jokin ilmiö lävistää vertikaalisesti kaikki tasot voidaan sanoa, että kyseessä on vaikutusvaltainen ilmiö tai instituutio. Tasot voivat myös muuttua sen myötä kun vertikaalisesti läpäisevä ilmiö tulee tekemisiin uudenlaisen tason kanssa. Siinä voivat siis kulkea erilaiset ilmiöiden osat niin ylhäältä alas kuin myös alhaalta ylös suunnassa. Kuten aiemmin kirjoitin, uskonnon taso on tunnustushierarkiassa korkein, koska se on kaikista pyyteettömin ja altruistisin. Esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä oleva kysymys siitä, voidaanko homo- tai lesbopareja vihkiä kirkossa, on tälläinen kysymys, jossa keskustelu on syntynyt sen takia, koska ajattelun malleja on siirtynyt vertikaalisesti kohti uskonnon tasoa. Samoin kuin hyväksytään se, että uskonto vaikuttaa ylhäältä alas kaikkiin yhteiskunnan tasoihin, tulisi myös samalla hyväksyä se, että alemmat instituutiot voivat vaikuttaa valtionkirkkoon.