torstai 28. syyskuuta 2017

Maailmanmies

Mies pakeni kadulla takanaan juoksevaa ihmistä. Mies oli kuvitellut sen olevan poliisi, mutta hän ihmetteli sitten sitä, minkä takia poliisi juoksisi hänen takanaan, koska hän ei ollut tehnyt koskaan mitään pahaa. Takana juossut ihminen pysähtyi, ja mies ajatteli, että hänen tulisi mennä katsomaan paikalleen jumiutunutta takaa-ajajaansa. Kun hän tuli miehen luokse, oli siltä ilmeisesti mennyt henki, koska se muistutti kääreliinatonta muumiota, aivan kuten Bergmanin Mansikkapaikassa professori oli nähnyt kaikkien ympärillä olevien ihmisten muuttuvan samanlaisiksi ilmeettömiksi patsaiksi. Olisiko se niin, että minulla olisi jotain selitettävää tämän asian kanssa, miksi kaikki ympärillä muuttuu ja vanhenee. Minun ei tulisi juosta takaa-ajattevana vaan takaa-ajajana. Mies oli pitkään halunnut ostaa sinkon ja puoliautomaattisen kiväärin, että olisi voinut valmistautua siihen, jota hän oli pitkään fundeerannut. Hän halusi näyttää ihmisille, ettei hänen kanssaan leikitä. Kun mies oli menossa asekauppaan, kulki häntä vastaan nainen ja katseet kohtasivat. Sekunninosan jälkeen mies rynkytti naista takaapäin tämän asunnolla ja perseposkien läiske ja naisen voihke kuuluivat asunnosta pitkälle kadulle asti. Mies nosti housunsa ylös ja poistui takaisin kadulle asekauppa mielessään. Panosta hän oli tyytyväinen, mies oli alkanut ajatella, että seksi täysin vieraiden ihmisten kanssa ilman imartelua niin aktia ennen kuin myös sen jälkeen, oli todellisinta seksiä ja sitä, mistä ihminen vielä pystyi saamaan nautintoa. Kun mies oli jo menossa asekauppaan tuli hänen mieleensä se, millaiset seuraamukset sillä olisi, jos hän nyt lopultakin tappaisi kaikki entiset vihamiehensä. Hän päättikin mennä asekaupan sijasta kirjakauppaan lukemaan Jari T. Sokean uusinta runokirjaa. Hän suuntasi kohti kaupan ovea, päästi kovaäänisen pierun ja astui sisään, hän noukki kirjan hyllystä ja istuutui lukunurkan nojatuoliin. Hän pieraisi uudestaan ja luki kirjan ilmeisesti paljon aliarvostettua lyriikkaa. Kuitenkin mies ei vaikuttunut kirjan tasosta, pieraisi, ja siirtyi takaisin kadulle. Hän halusi kirjoittaa omaan elämäänsä perustuvan romaanin, jossa kerrottaisiin kaikki ne tuskalliset vaiheet, jotka olivat johtaneet siihen, mitä hän oli ja miksi hän koki elämässään ja yhteiskunnassa olemisessaan olevansa. Mies meni kirkkoon ja tapasi siellä pastori Tomas Ericssonin. Ericsson oli vaipunut masennukseen jo vuosia sitten, ja saarnankin pitäminen oli vaikeaa. Kun mies tuli Ericssonin luokse kertomaan synneistään, ei kirkkoherra jaksanut ottaa häntä vastaan. Mitä minun tulisi teille sanoa, kun en itsekään nykyisin tiedä kaikkea Herran olemassaolosta tai olemattomuudesta. Piispa oli ollut Ericssonia kohtaan ankara, ja kerrottiin, että hän kohteli kotonaan olevia vaimon aiemmasta avioliitosta tulleita lapsiakin todella ankaralla ja väärällä tavalla. Olisiko minun saatava käsitys siitä, mitä Jeesus teki ja minkä takia hän joutui kokemaan elämässään niin paljon vaikeita ja vääriä asioita. Hän meni ulos ja sytytti savukkeensa. Hän poltti nykyisin ainoastaan mentoolisavukkeita. Hänen äänensä oli mennyt niin matalaksi, että monesti kun hän avasi suunsa, vaikka esimerkiksi baaritiskillä, kääntyivät ihmiset sukupuolesta riippumatta katsomaan häntä. Miehen isä oli pyrkinyt parlamenttiin useita kertoja ilman tulosta, ehkä lähinnä sen takia, että puolue oli asettanut miehen aina sellaiseen constituencyyn, jossa labourvoittoisuuden takia ei ollut mahdollisuutta päästä parlamenttiin konservatiivina. Tältä voimakastahtoiselta mieheltä hän oli perinyt ehdottomuutensa ja rautaisuutensa. Vaikka monet olisivat jo vastoinkäymisten takia luovuttamaan ei hän antanut periksi ja halusi jatkaa niin pitkälle kuin miten se oli mahdollista. Hän oli suunnitellut tappavansa ne vihamiehensä, jotka eivät olleet antaneet hänen olla rauhassa. Hänen ainoa mottonsa ja toiveensa toisten ihmisten suhteen oli pitkän aikaa ollut se, että hän halusi tulla jätettävän rauhaan. Nyt hän käveli kadulla ja vastaan tuli Martin von Essenbeck. Onko niin, että jokaisesta voi tulla natsi Martin? Minä en tiedä miten se kävi, olisin mahdollisesti vieläkin natsi, ellei Saksa olisi hävinnyt Saksaa. Essenbeckin selän takaa tuli esiin Luchino Visconti, kuuluisa aristokraatti ja kommunisti. Hän oli pitkän aikaa ollut kiinnostunut eliitin rappiota kuvaavista elokuvistaan. Hyvä Visconti olen aina kiitollinen elokuvistanne, sillä te olette selvästi itsekin elänyt läpi tuon dekadenssin, joka elokuvianne luonnehtii. Olen teille ikuisesti kiitollinen, että olette todellisuudessa kuvannut minut ja perheeni historian elokuvienne kautta. Mutta sitten Viscontin seurana ollut nainen tuli kauempaa esiin, ja sekunninosan jälkeen mies pamputti naista takaapäin tämän hotellihuoneessa, ja naisen voihkeet ja perseposkien pauke kuului pitkälle hotellin pihalle asti. Mies oli joskus aiemmin kärsinyt ennenaikaisesta laukeamisesta, mutta tämä akti kesti lähes puolitoista minuuttia, joka oli miehen aikaisemmista ennätyksellisen kauan kestänyt pamputus. Mies veti housut ylös, vältti naisen yrityksen suudella häntä poskelle ja palasi takaisin hotellin pihalle. Hotellin pihalla häntä vastaan tuli Kaurismäki, joka oli pitkän aikaan kuulunut hänen suosikkeihinsa elokuvaohjaajien ja -käsikirjoittajien keskuudessa. Mies antoi Kaurismäelle röökin, niitä Turkista peräisin olevia, samoja, joita Ian Fleming poltti ketjussa. Mies ehdotti Kaurimäelle paukkuja hotellin baarissa, ja näin miehet siirtyivät vähitellen sinne. Pidän suuresti elokuvastanne La vie de boheme, oletteko aina halunnut tehdä elokuvia. Kaurismäki vastasi miehelle, että hän oli alunperin halunnut kirvesmieheksi, mutta toisaalta elätellyt haaveita kirjailijan urasta. Miehet erosivat ja mies sanoi Kaurismäelle odottavansa tämän uusinta elokuvaa. Vallankumous oli tulossa ja kaikkien piti valmistella itseään niihin olosuhteisiin, jotka ilmenivät sen jälkeen kun valta oli kumottu. Mies matkusti junalla maan itäosaan. Juna pysähtyi matkalla sotilaiden joukon vaadittua junan pysähtymistä. Estettyään pidätetyksi joutumisen, jatkoi hän vanhempiensa luokse pienessä kaupungissa. Mies tuli kohti vanhempiensa taloa, ja näki sen edessä vieraan ihmisen. Vieras kertoi miehelle, että hän oli lähtenyt kotoaan, koska hän oli alkanut ajattelemaan, että sisäänmeno mihin tahansa taloon olisi samanlaista kuin se, jos hän olisi palannut kotiinsa. Tästä liikuttuneena mies otti vieraan mukaansa kun kulki kotitaloonsa, jossa isä mölysi ja äiti siivoili hiljaa ollen keittiön nurkkia. He kaikki neljä joivat iltakahvin, ja sen takia mies ja vieras poistuivat, koska mies ei ollut enää pitkään aikaan tuntenut oloansa lapsuudenkodissaan kotoisalta. Mies ja vieras päättivät lähteä ostamaan kokaiinia, sillä he tiesivät, että sitä sai lähimmän kaupungin keskustasta. Kuitenkin kun he tulivat sille kadulle, jolla diilereitä olisi tavallisesti ollut, eivät he nähneet ristin sielua. Kuitenkin lopulta miestä ja vierasta tuli nainen vastaan, ja parin sekunnin kymmenesosan jälkeen he olivat hotellihuoneessa, jossa mies rynkytti naista takaapäin, niin että naisen voihkeet, perseposkien läiske ja huonokuntoisen sängyn natina kuuluivat viidennestä kerroksesta alakerran respaan. Mies nosti housunsa ylös ja lähti kadulle, jossa vieras odotti. Koska he olivat olleet tekemisissä toistensa kanssa jo toista tuntia, päätti vieras esittäytyä: Minun nimeni on Rodolfo ja sinä?: minun nimeni on Ludwig II von Auerback. Miehet kokivat, että esittäytyminen oli rikkonut jään heidän välillään. He kävelivät kaupungin autioilla kaduilla, jossa nainen tuli Rodolfoa kohti ja heidän katseensa kohtasivat: sekunninosan jälkeen Rodolfo paukutti naista takaapäin, niin että perseposkien läiske ja naisen teeskentelevät voihkeet kuuluivat pitkälle kadulle asti, jossa Ludwig II seisoi pyrskähtelevää nauruaan pidätellen. Rodolfo nosti housunsa alas ja palasi kadulle Ludwig II:n luokse. He menivät etsimään yleistä vessaa, koska pissihätä oli yllättänyt, kun miehet tulivat erään kahvilan vessaan jäi Rodolfo pisuaarille ja Ludwig siirtyi etsimään tyhjää koppia. Kun mies aukaisi oven vessaan, kuului sieltä piereskelyä ja kun hän katsoi wcssä pytyllä istuvaa naista, oli se kuin kuka tahansa hienostorouva, joka oli suorittamassa isoa hätäänsä. Nainen muistutti Liisa Jaakonsaarta, ja se alkoi välittömästi mylvimään miehelle: ”Teillä ei ole oikeutta tähän, OMG, minua ei ole koskaan näin nöyryytetty, menkää pois!”Naisen jaloissa oli valkoiset alushousut, joista erottui ruskeat jarrutusjäljet. Samalla miehen päästä kuului ”Hyvää päivää tämä on linja-autonkuljettaja Mara Markinen ja toimin teidän kuljettajananne tällä matkalla. Auton perästä löytyy wc, ja jos koette lämpötilan matkustamossa kaipaavan korjaamista, niin tulkaa vain sanomaan minulle. Toivotan teille miellyttävää matkaa.” Kuitenkaan hän ei ollut linja-autossa. Hän sulki vessan oven ja toivotti Jaakonsaarelle hyvää päivänjatkoa. Hän meni toiseen koppiin ja päästi kakat pönttöön suurella paineella, hän oli jo kuitenkin joutunut pidättelemään kakkoshätää jo monta tuntia. Vessan seinästä hän löysi puhelinnumeron, johon hän päätti soittaa. Naisääni vastasi ja sekunninosan jälkeen Ludwig pani naista takaapäin niin että voihkeet ja perseenpauke kuuluivat pitkälle muihin asuntoihin. Mies nosti housunsa ylös ja palasi yleiseen vessaan jossa Rodolfo häntä odotti. Ludwig ajatteli, että seksi ilman imartelua, niin ennen aktin kuin myös aktin jälkeen oli paras tapa harrastaa tämänkaltaisia seksuaalisia relaatioita. Miestä pieretti ja hän päästeli koko ajan lujia ääniä perseestään, samalla kun hän kertoi kokemuksestaan Rodolfolle. He päättivät käydä ostamassa pastaa ja menevänsä sen jälkeen juomaan viiniä, ennen kuin he hakisivat tunnetulta ilotyttökadulta prostituoidut itselleen. Minä olen ammatiltani taidemaalari, Rodolfo kertoi. Ahaa, minä taas olen ammatiltani kuningas, vaikka olenkin tällä hetkellä pienellä lomalla. Miehet menivät Ludwigin palatsiin ja ottivat eteensä kasallisen tuota valkoista kultaa. Rodolfo hienonsi aineen luottokortillaan ja muodosti kasan viivoiksi. Sen jälkeen miehet imppasivat pienen osan aineesta neniinsä, ja niin olo alkoi helpottua. Vahvempia aineita Ludwig ei ollut koskaan sanonut käyttäneensä, sillä tämä kultainen pöly oli parasta mitä saattoi toivoa. Silloin palatsiin tuli Märta ja hän kysyi hädissään pastori Ericssonista: pastori Ericsson ei ole täällä, me tapasimme hänet aiemmin ja silloin hän vaikutti mielestämme varsin sekavalta ja suisidaaliselta. Ellemme olisi tienneet hänen olevan pappi, olisimme toimittaneet hänet arvioitavaksi mielisairaalaan, Ludwig selvitti. Märta lähti, hänen mukanaan huoneesta katosi pierun haju, joka oli tullut siihen hänen mukanaan. Samalla kartano rämähti täyteen helvetillistä meteliä ja Ludwig kysyi miespalvelijaltaan, mistä se johtui. Euer Excellenz, te jouduitte panttaamaan kartanon pellot ja nyt tuolla nurmella on esiintymässä metalliyhtye Megadeth. Tämä on sietämätöntä miten voin enää koskaan olla tässä paikassa kesällä? Ludwig mietti mielessään. Rodolfo sanoi olevansa Albaniasta, ja sen takia he päättivät lähteä tämän kotikonnuilla lähelle Tiranaa. Vuoden päästä he totesivat kahdestaan, ettei Enver Hoxha enää ollut sopiva ihminen johtamaan Albaniaa. Sen takia he päättivät murhata Hoxhan. Hoxha on todella hyvin vartioitu, miten me voisimme päästä käsiksi häneen? Ainakaan silloin kun hän ei ole jossain julkisessa tilanteessa on suunnitelmamme täysin toivoton. Tämä keskustelu tapahtui huhtikuussa 1981, kun miehet olivat suunnitelleet attentaattia jo useita vuosia. He päättivät että heidän ainoa mahdollisuutensa olisi tappaa Hoxha vapun juhlallisuuksien aikana. Hoxha tulee seisomaan korokkeellaan upseerien ja valtiomiesten keskellä. Ainoa kunnollinen mahdollisuus meille olisi vastakkaisesta talosta ammuttu luoti, ainoa harmi siinä vain on se, että sotilaat tarkastavat kaikki vastakkaisen puolen talot tarkka-ampujia varten. Meidän pitää siis lahjoa joku upseeri, vaikka se tulee olemaan hyvin vaikeaa, koska ne ovat tiukimpia stalinisteja, onhan Hoxhakin puhdistanut monta kertaa upseereita. Kuitenkin parin päivän päästä he löysivät juuri oikeassa tehtävässä olevan miehen. Maksoin sille lihavalle sialle hänen muutamaa vuosipalkkaansa vastaavan summan, ja hän lupasi, että yksi kunniakorokkeen vastapuolella olevan talon rappukäytävistä jätettäisiin tutkimatta. Ja niin tuli vappu, ja miehet olivat asunnossa, ja kun Hoxha ja pioneerit aloittivat Internationaalin laulamisen, täräytti Rodolfo yhden laukauksen kohti seisovaa Hoxhaa, joka kaatui selälleen luodinreikä otsassaan. Parin päivän päästä Rodolfo julisti ystävänsä auttamana Albanian tv:ssä olevansa edustamansa ryhmän kanssa Hoxhan surmasta. Samalla Rodolfo julisti itsensä Albanian johtajaksi, ja pian häntä tultiinkin hakemaan jatketulla mersulla tv-studion etuovelta. Hoxhan leski ja lapset tulivat Rodolfoa vastaan, ja he vannoivat tälle ikuista uskollisuutta. Samalla Rodolfo soitti takaisin Saksaan ja pyysi lähettämään kissansa Baronetin Tiranaan. Hän ei ollut tuonut Baronettia aikaisemmin Albaniaan, koska hän pelkäsi kissan turvallisuuden puolesta. Samalla hän ilmoitti tyttöystävälleen, että tästä tulisi Albanian ensimmäinen nainen ja pyysi häntä tulemaan pikimmiten Tiranaan, jonka nimi kuitenkin muutettiin pian Rodolfaksi. Kuitenkin Baronetti matkusti lentokoneen ensimmäisessä luokassa ja muija muuliluokassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti