Filosofi Robert Nozick kirjoitti
1970-luvulla kirjan ”Anarchy, State and Utopia”, joka oli myös
hänen vastauksensa toisen filosofin John Rawlsin kirjaan ”Theory
of Justice”. Siinä hän luo teorian siitä, miten yhteiskunnat
voitaisiin järjestää sen jälkeen kun suurin osa kunnallisista ja
valtiollisista palveluista on yksityistetty. Nozickin mukaan
yhteiskunnan malliksi käy nimitys yövartijavaltio, joka kantaa
huolta etenkin ihmisten turvallisuudesta ja sopimuksien
oikeudellisesta toteutumisesta.
Kunnallisvaalien yhteydessä tulisi
Siilinjärvelläkin miettiä sitä, mitkä kunnalliset työpaikat
tuottavat todellista hyötyä ihmisille, mutta ei pelkästään
työntekijälle. On varmaan selvää, ettei työpaikka, joka ei
hyödytä muita kuin työstä palkan saavaa ihmistä, ole mielekäs
tapa kuluttaa kunnan varoja. Kunnallisia suojatyöpaikkoja tulisi
siis vähentää, ja näin ollen pyrkiä parantamaan kunnan taloutta.
Suojatyöpaikkojen rahoittamisen
sijasta kunnan tulisi pitää huolta uusien yrittäjien saamisesta
pitäjään. Uusille yrityksille tulisi tarjota tiloja ja
infrastruktuureja sitä enemmän miten yrittämisen alkuvaiheessa
nämä yritykset ovat.
Myös yritysten eriytymistä ja
erikoistumista tulee tukea. Saman alan yritykset tuottavat tervettä
kilpailua, mutta se voi kertoa myös siitä, että palveluntarjoajat
eivät havaitse sellaista aukkoa, johon yrityksen olemassaolon tulisi
perustua. Kymmenet saman alan liikkeet eivät lopulta ole
ylläpitäjilleen muuta kuin Kalkutan musta aukko.
Yritysten tulisi siis voida eriytyä
eri alan yrityksiksi sen mukaan kun palveluntarvetta on. Kuitenkin
kunnan tasolla ei tulisi tukea sen kaltaista tilannetta, jossa
kunnassa on kymmeniä saman alan yrityksiä, koska se ei kuitenkaan
johda muuten kuin ihmisten osan omistamien yritysten päättymiseen.
Ja kun kysytään sitä, miksi
yksityinen palveluntarjonta on mielekkäämpää ja parempaa kuin
julkinen bordellitalous, jossa pidetään huolta palkansaajien
taulukkopalkoista ja jossa luottamusmiehet ovat kuin sutenöörejä,
jotka päättävät siitä, minkälainen asiakas on otettava
vastaan.Vastaus on se, että yksityinen palvelutalous palvelee
yksilöiden tarpeita ilman ihmisten jaottelemista hyviin
sosialisteihin ja pahoihin oikeistolaisiin, jotka eivät jostain
syystä hyväksy sitä että kunta ja valtio elättävät joitain
ihmisiä ilman suuremmanlaatuista vastinetta rahan jaolle.
On selvää, että yhteiskunnat, jotka
perustuvat markkinatalouteen, ovat myös henkiseltä pääomaltaan
korkeammalla tasolla kuin sosialidemokratiaan perustuvat
yhteiskunnat. Markkinatalous luo kulttuuria, jota ”kaikille
samaa”-tyyliset mallit eivät luo.
Olli von Becker
Kirjoittaja on Siilinjärveltä
kotoisin oleva humanisti, joka pitää kissojen silittämisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti