Nykyaikainen teknologia ja arjen helpottamiseen tarkoitetut välineet ja niiden kehittäminen on luonut suuren paineen nykyaikaiselle tiedon saamiselle ja sen hyväksikäytölle. Voidaan sanoa, että nykyaikainen helppouteen perustuva teknologian kehittäminen on luonut tiettyjä tieteen aloja, joiden hyväksikäyttämisen takia niitä arvostetaan nykyaikana eniten kaikista tieteenaloista, ja sellaiset tieteenalat, joiden avulla ei samassa mielessä voi saada rahaa ja nykyaikaistumista ovat jääneet syrjemmälle esimerkiksi median välityksessä ja sellaisessa tiedossa, jonka avulla ihmisiä voitaisiiin valistaa ja kannustaa nuoria ihmisiä myöhemmin valitsemaan tietty tieteenala. Esimerkiksi Ranskassa julkaistaan monta eri tieteenalaa käsitteleviä aikakauslehtiä, esimerkiksi vaikka filosofiaa esittelevä lehti ”Philosophie”. Tällä tavalla myös tavallinen kansa on pysynyt sivistyksen piirissä, vaikka on tietysti sanottava, että siellä suuremman väkiluvun johdosta on myös enemmän erilaisten lehtien lukijoita. Kuitenkin myös lehtiin liittyvän tiedonvälityksen osalla tulisi kunnioittaa perinteistä ja klassista länsimaista sivistystä, joka on aina pyrkinyt antamaan ihmisille myös tietoa siitä, kuinka heidän tulisi arkeaan elää. Lehdissä ja muussa tiedonvälityksessä tulisi kuvata ihmisiä, jotka elävät elämiään erilaisten periaatteiden kautta, itsenäisesti ja ylväänä. Nykypäivänä helppousteknologia otetaan annettuna ja siinä myös katsotaan tietyt teknologian tuotteet itsestäänselvinä, ja sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole vielä omaksuneet jonkinlaista tiettyyn asiaan tarkoitettua tarvekalua, pidetään yksinkertaisina tai ajastaan jälkeen jääneinä. Tätä tieteelle tullutta pakkoa päivässämme voidaan kutsua helposti epistemologiseksi paineeksi, jossa tietyt tiedon alat katsotaan niiden käytännöllisen merkityksen takia tärkeämmäksi kuin tietyt ajattomammat tieteenalat, joiden edistäminen antaa tavallisesti ihmisille vaikkapa eettisiä ohjeita sen sijasta, että ne toisivat mahdolliseksi edistää helppousteknologian kehittymistä. Epistemologinen paine siis korostaa tiettyjä tiedon aloja, ja se asettaa tieteen tekemiselle tiettyjä osatehtäviä, jotka määrittävät sitä, mihin suuntaan tieteentekijöitä suunnataan ja millaiselle tutkimukselle annetaan uusia voimavaroja. Mielestäni ihmistieteet ovat jääneet nykypäivänä masentavaan alhoon kaiken tieteen sisällä. Esimerkiksi Esa Saarisen ja Jari Sarasvuon edustama kukoistusfilosofia on esimerkki siitä, miten myös filosofia on nykypäivänä osattu kaupallistaa, ja miten nämä ihmiset näkevät filosofiankin vain välineenä oman materiaalisen elintason kasvattamiselle ja nautiskelulle. On ikävää, jos filosofiaan sotketaan rahaa, mutta jollain tavalla tätäkin tutkimusta on voitava rahoittaa. Olen kuitenkin itse miettinyt, että jos saisin yllättäen suuren määrän rahaa, vaikkapa miljoona euroa, niin antaisin todennäköisesti siitä suuren osan pois, koska mielestäni rahan keskittyminen yhteen paikkaan on nykypäivän näkökulmasta väärin, ja ihmiset voivat tulla muullakin tavalla onnelliseksi, kuin esimerkiksi saamalla miljoona euroa. Nykyään kuitenkin koska rahan saaminen ja teknologian tuoma helppous katsotaan tärkeäksi, ei sellainen filosofia, joka esimerkiksi opettaisi että, vähään materiaaliseen hyvään tyytyminen on oikein, saa kannatusta ja rahoitusta sellaisilta ihmisiltä, jotka todella pyörittävät yhteiskuntaamme. Menestymisen pakko on myös esimerkiksi Saarisen ”filosofian” taustalla, ja sen takia perimmäisiä klassiseen sivistykseen liittyviä arvoja ei nykypäivänä katsota aina tärkeimmäksi asiaksi. Epistemologinen paine siis korostaa sellaisia tieteen ja tiedon aloja, jotka edistävät ihmisten menestymistä ja tiedosta hyötymistä. Perustavin tieto on mielestäni itseisarvoista sinänsä ja sen takia pyrkimykset menestymiseen ja kaiken hyödyntämiseen ja siitä johtuvaan helppouteen tekee ihmisistä myös henkisesti velttoja: katsotaan esimerkiksi itsestäänselväksi ne kaikki implikaatiot, jotka teknologia antaa, eli kaikki uusi ja tehokkaampi on parempaa ja entinen pitää unohtaa heikompana. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, ettei historiaa enää arvosteta ja esimerkiksi etiikasta on tullut vain keppihevonen näiden menestyksen ja kukoistuksen teoreetikkojen harhaanjohtamisen välineenä. Esimerkiksi alakulttuurit ja erilaiset tavat ihmisen elämän tarkoistusta tulkitessa ovat nykypäivänä ehtyneet, ja voidaan varmaan sanoa, että Pentti Linkolassa ihmiset menettivät yhden merkittävimmistä omatunnoista siihen nähden, miten ihminen voi ajatella asioista perin juurin toisin ja olla siitä huolimatta onnellinen. Epistemologinen paine johtaa lopulta tiedon murtumiseen, joka antaa ihmisille kuvan siitä, miten pienin perustein he ovat arvostaneet asioita. Tämä tuo lopulta ihmisille elämänkatsomusvaihtoehdot ja etiikan. Teknologian, menestymisen ja rahan saannin filosofia ei tule kestämään ikuisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti